Kemianteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n lausunto luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista

Lausunto VN/18706/2020-OKM-1 annettu opetus- ja kulttuuriministriölle 21.9.2020

Vientiteollisuuden työnantajaliitot Kemianteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry kiittävät mahdollisuudesta lausua näkemyksemme luonnoksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammatillisen koulutuksen laskentaperusteista.

Asetusluonnoksessa esitetään tarkistettavaksi ammatillisten tutkintojen kustannuskertoimia vuosien 2018-2019 toteutuneiden kustannusten perusteella. Lisäksi asetuksessa ehdotetaan tarkennettavaksi opiskelijavuosien laskentaa ja opiskelijapalautteen keräämistä koskevia säännöksiä sekä lisättäväksi asetukseen työelämäpalautta koskevat säännökset. Uusia kustannuskertoimia sovellettaisiin ensimmäisen kerran myönnettäessä varainhoitovuoden 2021 rahoitusta.

Kemian- ja Teknologiateollisuuden näkökulmasta tulee suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osalta ehdottomasti jatkaa ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä päätetyllä mallilla: rahoitusrakenne 70/20/10 tulee tarkistaa viimeistään vuoden 2021 aikana siten, että työelämäpalautteen ja työllistymisen painokertoimia kasvatetaan. Tämä kannustaa yksittäisten tutkinnon osien suorittamiseen, mikä on myös reformin sekä jatkuvan oppimisen uudistuksen suuntaviivojen tavoitteiden mukaista. Tutkinnon osat ovat työelämän näkökulmasta nopein ja joustavin tapa kehittää henkilöstön osaamista erilaisissa osaamisen tason nostoa vaativissa toimenpiteissä.

Kemian- ja Teknologiateollisuus kiittävät kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon siirtämisestä kustannusryhmästä 2 kustannusryhmään 3. Nosto on oikean suuntainen ja osaltaan turvaa osaamisintensiivisten teollisuuden alojen laadun varmennusta. Tutkintojen kustannukset tulisi korvata toteutuman mukaan, ja täten molemmat vientiliitot myös edelleen kannattaisivat prosessiteollisuuden perustutkinnon siirtämistä ylempään koriin.

Investointi-intensiivisten alojen tulisi tarkastella pitkäjänteisesti myös oppimisympäristöjen näkökulmasta. Tekniikan alalla oppimisympäristöt vaativat kalliita laiteinvestointeja, joita perusrahoituksella ei voida toteuttaa. Näihin tarvittaisiin jatkossa lisää hankemuotoista rahoitusta.

Jatkossa rahoituksen perusteita tulee pystyä korjaamaan niin, että lyhyen aikavälin toteutuneiden kustannusten lisäksi seurataan muitakin koulutuskustannusmittareita. Näemme, että kustannukset tulisi jatkossa tarkastella toteutuneiden kustannusten näkökulmasta vähintään kahden vuoden välein myös korottaen tai laskien tutkintojen kustannusryhmää useitakin kertoja peräkkäin. Rahoituksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kalliiden koulutusalojen erityispiirteet.

Kunnioittavasti

Anni Siltanen
Johtava asiantuntija
Kemianteollisuus ry

Leena Pöntynen
Koulutusjohtaja
Teknologiateollisuus ry