Kemianteollisuus ry:n lausunto hallituksen esityksestä kemikaalilain muuttamiseksi

Lausunto STM098:00/2018 ja STM/2173/2019 annettu sosiaali- ja terveysministeriölle 28.8.2019

Hallituksen esityksessä kemikaalilain muuttamisesta pantaisiin täytäntöön EU:n kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevan asetuksen (CLP) velvoite toimittaa kansallisille myrkytystietokeskuksille tarkoitetut tiedot vaaralliseksi luokitelluista kemikaaleista Euroopan kemikaaliviraston tietokantaan ja päivitettäisiin laki KemiDigi-palvelun käyttöönoton vuoksi.

Tähän mennessä kemikaalia valmistava tai maahantuova yritys on tehnyt Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes) kemikaali-ilmoituksen vaaralliseksi luokitellun kemikaalin markkinoille saattamisen alkaessa ja päivittänyt vuosittain tiedot markkinoille saatetuista määristä. Tukes on ylläpitänyt nk. tuoterekisteriä kemikaali-ilmoitusten tiedoista. Rekisterin avulla viranomaisilla on tieto Suomessa markkinoilla olevista vaaraluokitelluista kemikaaleista ja Tukes on voinut tarkastaa mm. kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Myrkytystietokeskuksella on pääsy tuoterekisterin tietoihin myrkytystapausten hoito-ohjeiden antamiseksi.

Kemikaali-ilmoitusten tekoon käyttöön otettu KemiDigi on sähköisenä palveluna parannus aiempaan järjestelmään, koska yritys voi itse hallinnoida tietoja. KemiDigi kuitenkin edellyttää yrityksiltä entistä laajempaa kemikaalitiedon syöttöä tai siirtoa järjestelmään.

CLP-asetuksen liitteen VIII velvoittaa yrityksiä ilmoittamaan kemikaalitiedot Euroopan kemikaaliviraston tietokantaan. Tämä tarkoittaa Suomeen markkinoiville yrityksille kemikaali-ilmoituksen kanssa toisen, päällekkäisen ilmoitusmenettelyn luomista.

Hallituksen esityksen 20 §:n mukaan myrkytystietokeskuksille tehtävä ilmoitus tulisi tehdä kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi. Koska kemikaalitiedot jo ilmoitetaan Tukesille suomeksi tai ruotsiksi, Kemianteollisuus ry ja sen jäsenyritykset pitävät vaatimusta kohtuuttomana ja esittävät, että myrkytystietokeskusilmoituksen voisi tehdä vaihtoehtoisesti joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Perusteita ehdotukselle ovat:

• Monet EU-maat hyväksyvät kansallisen kielen ohella myös englanninkieliset ilmoitukset (Ruotsi, Saksa, Espanja, Italia, Baltian maat…). Kahden kielen vaatimusta ei ole millään muulla maalla. Mikäli englanninkielinen ilmoitus on mahdollinen, voi myrkytystietokeskusilmoituksen tehdä useampaan maahan kohtuullisen helposti.
• Lainsäädännön noudattaminen tulee tehdä mahdollisimman helpoksi turvallisuudesta tinkimättä. Vaatimus kahdesta kielestä lisää ilmoituksen tekoon kuluvaa aikaa ja vaivaa merkittävästi, koska toksikologiset tiedot on syötettävä molemmilla kielillä. Lisäksi nämä samat tiedot annetaan kemikaali-ilmoituksella. Koska tiedot menevät vain myrkytystietokeskuksen käyttöön, on vaikea ymmärtää, mitä lisäarvoa useamman kielen käyttäminen tuo.
• KemiDigi-järjestelmään tehdään samoista tuotteista jo kemikaali-ilmoitus joko suomeksi tai ruotsiksi. Myrkytystapausten hoito-ohjeisiin tiedot ovat näin tarvittaessa saatavissa kansallisella kielellä. Turvallisuus ei vaarannu englanninkielisen ilmoituksen sallimisen myötä.
• Ilmoitukset seoksista toisten seosten komponenttina (nk MiM-ilmoitukset) joudutaan tekemään, vaikka yritys ei itse tuo komponenttina olevaa seostaan Suomen markkinoille, eikä siten joudu tekemään kemikaali-ilmoitusta. Ilmoituksen kieliversiot suomeksi ja ruotsiksi tultaneen näissä tapauksissa tekemään käännösohjelmalla, jolloin laatu ja oikeellisuus ja sen myötä turvallisuus saattavat vaarantua.
• Toinen vaihtoehto on, että Suomen pienen markkinan takia MiM-ilmoitus jätetään tekemättä, mikäli sitä ei voi tehdä Euroopan kemikaaliviraston portaaliin helposti. MiM-ilmoitusten määrää on vaikea arvioida, mutta niiden puuttuminen saattaa pahimmillaan estää monen tarpeellisen ja turvallisen tuotteen myynnin Suomeen.
• EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaiseen tietokantaan annetaan jo nyt myrkytystietokeskuksen tarvitsemat koostumustiedot käyttämällä englanninkielisiä INCI-nimikkeitä.
• Kielilain 11§:ssä todetaan, että mm yhtiöllä on oikeus viranomaisessa asioidessaan käyttää pöytäkirjakieltään, joko suomea tai ruotsia. Vaatimus molemmista kielistä on ristiriidassa tämän oikeuden kanssa.
• Velvoitteelle tehdä myrkytystietoilmoitus kahdella kielellä ei ole hallituksen esityksessä esitetty perusteluja.

Kemianteollisuus ry ei näe syytä estää Myrkytystietokeskuksen pääsy KemiDigi-tietokannan aineistoihin CLP:n siirtymäajan 2025 jälkeen. CLP-asetuksen mukainen ilmoitus tehdään vain seoksista, joten puhtaina aineina markkinoille luovutettavien kemikaalien tiedot eivät käsityksemme mukaan olisi Myrkytystietokeskuksen käytössä ilman KemiDigin käyttöoikeutta. Myös muissa äkillisten myrkytystapausten hoidon ohjeistamisessa on tärkeää, että kaikki saatavilla oleva tieto on käytössä.

Sekä KemiDigi-järjestelmään että varsinkin myrkytystietokeskusten käyttöön tulevaan Echan portaaliin kerätään osin liikesalaisuudeksi määriteltävää tietoa. Esimerkiksi mittavan tuotekehityspanostuksen seurauksena saatu tuotteen tarkka resepti voi olla yritykselle menestystekijä, jonka päätymisellä kilpailijoille on merkittävät taloudelliset seuraukset.

Tiedon luottamuksellisuuden takaaminen on erittäin tärkeää. Tämä tulee huomioida sekä nimettyjen elinten nimeämisen (HE §15 ja 15a) ja oikeuteen saada tietoja toisilta viranomaisilta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen (§ 52). Mikäli liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa pyydetään tai luovutetaan, tulee näistä jäädä merkintä lokiin tai muuhun vastaavaan paikkaan, jotta mahdollisia väärinkäytöksiä voidaan jäljittää. Myös CLP-asetuksen 45 Artiklan 2 kohdassa todetaan, että ”Nimetyt elimet antavat kaikki tarvittavat takuut saadun tiedon luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.”

HE 52§ mahdollistaisi rekistereiden tiedon hyödyntämiseen asiantuntijavirastoissa, jotka toimivat myös konsultteina ja kilpailevat yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Pykälän toisessa momentissa viitataan viranomaistehtävän suorittamiseen. Näissä virastoissa tulee olla selkeät dokumentoidut ja seuratut säännöt, jotta viranomaistoimintaa varten tarkoitettua rekisterien tietoa ei käytetä konsulttiluonteiseen toimintaan.

Taustaa esitettyihin kommentteihin

Ennen CLP-asetuksen liitteen VIII hyväksymistä oli Suomessa yhteistyössä viranomaisten kanssa yritetty saada ilmoitusmenettelyn tietosisältö yhteneväksi käyttöturvallisuustiedotteen kanssa, jolloin menettelyt olisi voitu yhdistää. Ratkaisevassa äänestyksessä tämä malli ei saanut riittävää tukea, joten CLP liitteen VIII mukaan tuotteesta pitää ilmoittaa sellaistakin tietoa, joka ei ole tähän mennessä ollut toimitusketjussa saatavilla. Uutta on mm. vaaraluokittelemattomien aineiden ja niiden pitoisuuksien ilmoitusvelvollisuus.

Uudet tietovaatimukset tarkoittavat, että seosten valmistajat joutuisivat antamaan asiakkailleen tarkat reseptitietonsa, jotka saattavat olla mittavan tuotekehityspanoksen seurausta ja siten liikesalaisuuksia. Liikesalaisuuksien säilyttämiseksi seoksen valmistaja voi antaa tiedot suoraan myrkytystietokeskukselle ja seosta raaka-aineena käyttävä asiakasyritys voi viitata tähän tietoon omassa ilmoituksessaan ilman, että hänellä olisi tarkka resepti tiedossaan (nk mixture in mixture-ilmoitus, MiM). Asiakasyritys voi markkinoida omaa tuotettaan myös sellaisiin jäsenmaihin, joihin alkuperäisen seoksen valmistaja ei suoraan markkinoi.  EU tulkinnan mukaan MiM-ilmoitus on tehtävä kaikkiin niihinkin jäsenmaihin, joissa seos toisen tuotteen komponenttina on markkinoilla. 

Ystävällisin terveisin

Kemianteollisuus ry
Sami Nikander
Johtaja