Kemianteollisuus ry:n lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ympäristövahinkovakuutuksesta

Kemianteollisuus ry:n mielestä ympäristövahinkovakuutusta tulisi arvioida kokonaisuutena myöhemmin erikseen. Olennaista on, että vakuutuksella kerättävien maksujen ja vahingonkorvausten välisen suhteen pitää olla järkevällä tasolla.

Ympäristöministeriö on pyytänyt Kemianteollisuus ry:n lausuntoa valtioneuvoston asetukseksi ympäristövahinkovakuutuksesta. Asetus korvaisi vuonna 1998 annetun valtioneuvoston asetuksen 717/1998 ympäristövahinkovakuutuksesta. Uudella asetuksella selkeytettäisiin vakuuttamisvelvollisuuden ulottuvuutta ja muutettaisiin korvauksen enimmäismäärä yleisestä hintatason muutoksesta johtuen. Esityksessä muutoksia kuvataan luonteeltaan teknisiksi ja vähäisiksi. 

Vakuuttamisvelvollinen toiminta
Asetuksen vakuuttamisvelvollista toimintaa koskevan 1§ säädösviittaukset on esityksessä päivitetty vastaamaan voimassa olevan lainsäädännön sisältöä. Vakuuttamisvelvollisuus on sellaisilla yksityisoikeudellisilla yhteisöillä, joilla on ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupa ja/tai kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) mukainen lupa.

Kemianteollisuus ry pitää hyvin tarkoituksenmukaisena korjata vanhentuneet viittaukset vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä. Tämä selkeyttää velvoitteita ja helpottaa myös toiminnanharjoittajien työtä. 

Korvauksen enimmäismäärät 
Esityksessä on nostettu korvauksen enimmäismäärää yhden vakuutuksen osalta enintään 6 miljoonaan euroon ja yhden vakuutuskauden aikana yhteensä enintään 10 miljoonaa euroa. Aiemmin nämä enimmäismäärät ovat olleet vastaavasti 5 miljoonaa ja 8,5 miljoonaa euroa. Perusteena korotukselle on käytetty yleistä kustannustason nousua. Samalla on todettu, että yksittäisten yritysten vakuutusmaksut voivat nousta.

Toiminnanharjoittajien yhteenlasketut vakuutusmaksut ovat järjestelmän viidentoista vuoden voimassaoloaikana olleet yhteensä 46 miljoonaa euroa ja korvauksia on maksettu yhteensä 400 000 euroa neljässä eri tapauksessa.

Kemianteollisuus ry näkee, ettei korvausten enimmäismääriin ole tarvetta tehdä tässä yhteydessä indeksikorotusta. Näin vakuutuksen kustannusvaikutukset yrityksille eivät myöskään nouse.

Ympäristövahinkovakuutusta tulisi Kemianteollisuus ry:n mielestä arvioida kokonaisuutena myöhemmin erikseen. Oleellista tällöin on, että vakuutuksella kerättävien maksujen ja vahingonkorvausten välisen suhteen pitää olla järkevällä tasolla. – Samoin vakuutuksen enimmäismäärät on pidettävä maltillisina. 

Kemianteollisuus ry on antanut asiaan liittyvän lausuntonsa toissijaisia ympäristövastuujärjestelmiä kehittävän työryhmän mietinnöstä 5.11.2014. 

Kunnioittavasti 
KEMIANTEOLLISUUS RY

Juha Pyötsiä