Kemianteollisuus ry:n lausunto Suomen kansallisesta metsästrategiasta 2025

Kansallinen metsästrategia 2025 pitää liittää kiinteästi muihin metsiä koskeviin strategioihin ja toimialojen tasavertaista yhteistyötä on tehostettava. Metsäbiotaloudessa vahva osaamisperusta rakentuu osaamiselle ja koulutukselle.

Kemianteollisuuden merkitys on viime vuosina korostunut merkittävänä vientialana ja maamme hyvin-voinnin edellytysten luojana. Alan osuus Suomen tavaraviennistä on noin neljännes. Kemia on biotalouden mahdollistaja, eli sen kehittämisessä välttämätön ja monin tavoin mukana. Alan toimijat osallistuvat veden puhdistukseen, biomassojen kasvatukseen, fraktiointiin, jakeiden jalostukseen, jalosteiden käyttöön erilaisissa tuotteissa sekä tuotteiden kierrätykseen.

Noin kolmasosa Suomessa toimivan kemianteollisuuden yrityksistä hyödyntää uusiutuvia raaka-aineita. Trendinä on, että uudenlaisten teknologioiden ja toimintamallien siivittämänä biopohjaisten raaka-aineiden sekä bioteknologian käyttö kemianteollisuuden tuotteissa yleistyy.

Toivomme, että metsästrategian viimeistelyssä ja sen toimeenpanossa otetaan huomioon seuraavat alamme kannalta olennaiset näkökannat ja toimenpide-ehdotukset.

1. Suotuisan toimintaympäristön luominen

Biotalouteen liittyvien innovaatioiden edistäminen ja toimintaedellytysten turvaaminen laaja-alaisesti on välttämätöntä suomalaiselle kemianteollisuudelle. Suomen kemianteollisuus hyödyntää erilaisia biomassoja, joista suurin ryhmä on metsäperäiset massat.

Ensiarvoista on, että kansallinen metsästrategia 2025 nivotaan tavoitteiltaan ja toimeenpanoltaan muihin metsiä koskevia asioita linjaaviin strategioihin, kuten kansallinen biotalousstrategia, luonnonvarastrategia, energia ja ilmastopoliittinen strategia sekä maaseutu- ja aluepoliittiset strategiat ja ohjelmat.

EU:n ja muun kansainvälisen politiikan päätökset vaikuttavat voimakkaasti paitsi metsien hoitoon myös puuta jalostavan teollisuuden toimintaympäristöön Suomessa. Metsästrategian luonnoksessa nostetaan nämä asiat esiin, mikä on suuri ansio. Strategian toimeenpanossa tulisi erityisesti huomioida, että eri strategioiden välinen koordinaatio, ennakoiva EU-vaikuttaminen sekä ministeriöiden ja elinkeinoelämän välinen jatkuva dialogi huomioidaan resurssoinnissa. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, että dialogiin osallistetaan kaikki metsiä hyödyntävät eri sektorit. Esimerkiksi Komission kiertotaloustiedonantoon liittyvän resurssitehokkuuden mittariston laatiminen tulee ratkaisevasti vaikuttamaan metsiä hyödyntävän teollisuuden toimintaedellytyksiin.

Metsästrategian luonnoksessa on hyvin tunnistettu monia tärkeitä kehityssuuntia kuten metsäalan monipuolistuminen, tarve kasvattaa metsiin perustuvien resurssitehokkaiden ja korkeanjalostusarvon tuotteiden kirjoa ja määrää sekä tarve sujuvoittaa ympäristölupaprosesseja. On tärkeää, että metsäala ymmärretään laajasti ja sen uudistumista hidastavat lainsäädännölliset pullonkaulat poistetaan.

Strategialuonnoksessa mainitaan eri toimialojen yhteistyön merkitys, mutta ei nosteta esiin yhdessäkään ehdotetuista strategisista hankkeista, mikä on selkeä puute. Metsäbiotalouden potentiaali voi toteutua vain eri alojen tasavertaisena yhteistyönä. Kyse on kokonaisvaltaisesta ajattelutavan muutoksesta, mikä edellyttää monen toimijan ja toimialan sitoutumista kehitystyöhön. Useat viimeaikaiset globaalit tieteen ja teollisuuden menestystarinat sekä uusi talousteoreettinen tutkimus osoittavat selvästi, että tulevaisuutta rakennettaessa tarvitaan uudenlaista ajattelua ja tapaa hahmottaa maailma. Avainasemassa on yhteistyö.

Biomassojen käytettävyys ja kestävyys on yksi kansallisen biotalousstrategian strategisista päämääristä. Kemianteollisuuden kannalta toimivat ja tasa-arvoiset raaka-ainemarkkinat ovat avainasemassa.

Kemianteollisuus ry:n vuonna 2013 teettämän selvityksen mukaan suurimpina biotalouden kehittämisen esteinä kemian yritykset pitävät biopohjaisten raaka-aineiden huonoa saatavuutta ja korkeaa hintaa. Biotalous on voimakkaassa kehitysvaiheessa, jossa painopisteenä tulisi olla sekä ympäristön että markkinatalouden kannalta aidosti kestävän toiminnan rakentaminen. Biotalouden pelisääntöjä rakennettaessa tulisi huomioida, että sen eri alueet ja niiden aine- ja energiavirrat liittyvät toisiinsa.

Yhteistyön merkityksen sekä toimivien ja tasaveroisten raaka-ainemarkkinoiden lisäksi metsästrategiassa olisi tärkeää nostaa painokkaammin esiin kiertotalouden näkökulmat. Sitran ja McKinseyn marraskuussa 2014 valmistuneen selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen kansantaloudelle varovasti arvioiden 1,5–2,5 miljardin euron arvopotentiaalin vuoteen 2030 mennessä Suhtautuminen jäte- ja sivuvirtoihin on muuttumassa. Niiden merkitys yritysten raaka-aineena kasvaa, ja niistä tulee myös entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Tämä tulisi huomioida myös lainsäädännössä, esimerkiksi valmistelemalla jätelainsäädäntöä entistä enemmän Ympäristöministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä.

2. Vahva osaamisperusta metsäbiotaloudelle

Osaamisen ja koulutuksen merkitys yritysten ja yhteiskunnan menestystekijänä on suuri. Metsästrategian luonnoksessa onkin tunnistettu alan osaamisen kehittämisen ja innovaatioiden tärkeys. Erityisen ansiokasta on, että koulutuksen ja työelämän yhteistyön syventäminen sekä yritysten laadullisten että määrällisten osaamistarpeiden huomiointi nostetaan luonnoksessa voimakkaasti esiin.

Kemianteollisuus ry:n syksyllä 2014 julkaisemissa innovaatio- ja koulutuspoliittisissa linjauksissa biotalouteen ja kestävyyteen liittyvät osaamisen alueet ovat keskiössä. Toimenpiteinä ehdotetaan mm. seu-raavaa i) kartoitetaan biotalouden ja cleantechin kannalta keskeiset osaamisalueet sekä huolehditaan opetuksen kehittämisestä ja aloituspaikkojen turvaamisesta näillä alueilla, ii) Huomioidaan ja tuodaan esiin bio- ja kiertotalous- sekä cleantech-näkökulmat myös perusopetuksessa ja lukiossa, iii) Lisätään opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuutta yliopistojen ja yritysten välillä (esim. professor of practise- käy-tännön laajentaminen) sekä iv) Hyödynnetään biotalouden osaajien koulutuksessa myös muunto- ja täydennyskoulutuksen mahdollisuudet (esimerkiksi työllistymättä jääneet bioalan maisterit ja tohtorit).

Kunnioittavasti
KEMIANTEOLLISUUS RY
Timo Leppä, toimitusjohtaja