Kemianteollisuus ry:n lausunto: väylämaksusta pitäisi seuraavalla hallituskaudella luopua kokonaan
Kemianteollisuus ry:n lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi väylämaksulain muuttamisesta ja rataverolain väliaikaisesta muuttamisesta sekä esitys lästimaksulain kumoamisesta
Kemianteollisuus ry:n näkemyksen mukaan ulkomaankaupan kilpailukyvyn sekä transitoliikenteen ja risteilijämatkailun edistämiseksi väylämaksusta pitäisi seuraavalla hallituskaudella luopua kokonaan. Nykyinen esitys tulisi valmistella uudelleen niin, että valtion lupaus noin 55 miljoonan euron rikkikompensaatiosta teollisuudelle toteutuu.
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Kemianteollisuus ry:n lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi väylämaksulain muuttamisesta ja rataverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väylämaksulakia ja rataverolakia. Lakeja muutetaan väylämaksun ja rataveron suuruuden osalta väliaikaisesti vuosina 2015–2017. Väylämaksun yksikköhintoja alennetaan ja rataveroa jätetään osittain kantamatta.
Väylämaksulakia ehdotetaan muutettavaksi pysyvästi lain soveltamisalan osalta. Muutokset koskisivat jäänmurtajia, jotka jatkossa vapautettaisiin väylämaksun maksamisesta. Saimaan kanavan ja sisävesiliikenteen sääntelyä tarkistetaan. Muilta osin väylämaksulakia täsmennetään ja ajantasaistetaan tullilainsäädännön kanssa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Kemianteollisuus ry:ltä lausuntoa myös hallituksen esitysluonnoksesta lästimaksulain kumoamiseksi. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi lästimaksulaki. Järjestelmä on vanhentunut, eikä lästimaksulaki täytä perustuslain vaatimuksia. Lisäksi lästimaksujen periminen ja kerättyjen tulojen jakaminen avustuksen saajille on hallinnollisesti raskas järjestelmä suhteessa maksujen ja avustusten määrään. Tämän vuoksi ehdotetaan lästimaksulain kumoamista. Samalla siirryttäisiin suoraan budjettirahoitukseen niiden tahojen toiminnan turvaamiseksi, joiden lästimaksuilla katettava tulo-osuus poistuu.
Kemianteollisuus ry yhdistää molemmat asiat samaan lausuntoon, koska lästimaksujen poistaminen liittyy myös hallituksen esitysluonnokseen väylämaksulain muuttamisesta ja rataverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Molemmat Hallituksen esitykset liittyvät valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja ne on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Molemmat lait on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2015.
Kemianteollisuus ry lausuu asiasta liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavaa:
Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut esityksen väylämaksun puolittamisesta ja tavaraliikenteen rataveron poistamisesta vuosille 2015–2017. Suomen hallitus on ilmoittanut näistä toimenpiteistä osana valtion toimia työmarkkinaratkaisun tukemiseksi syksyllä 2013. Toimenpiteiden tarkoituksena oli osittain kompensoida rikkidirektiivin voimaanastumisesta teollisuudelle aiheutuvia lisäkustannuksia. Yhdessä näiden toimien oli tarkoitus keventää teollisuuden kustannuksia noin 55 miljoonalla eurolla vuodessa kolmen vuoden ajan.
Liikenne- ja viestintäministeriö on muokannut esityksen alkuperäistä ajatusta. Ministeriö ehdottaa, että teollisuuden rahtikustannusten kompensoimisen lisäksi luovutaan jäänmurtajien väylämaksusta, lästimaksujen sekä Saimaan vesistön maksujen perimisestä sekä kohdennetaan merkittävä osa väylämaksun alennuksesta matkustaja- ja risteilyaluksille. Näiden ehdotusten seurauksena lähes kolmannes väylämaksun muutoksesta kohdentuisi muualle kuin rikkidirektiivin aiheuttamasta kustannusnoususta kärsivän teollisuuden rahtikustannusten kompensoimiseen.
Lain muutosesityksen perusteluissa tulisi Kemianteollisuus ry:n näkemyksen mukaan tuoda selkeämmin esille muutoksen perustarkoitus. Lakimuutoksen tavoitteena pitäisi olla kompensaatiotoimenpiteiden ohjaaminen mahdollisimman tehokkaasti teollisuusyrityksille, joiden kilpailukyky heikkenee rikkidirektiivin aiheuttamien lisäkustannusten vuoksi.
Esityksessä väylämaksun alennuksen hyötyjen on arvioitu olevan 65 miljoonaa euroa, vaikka väylämaksun alennus ja ratamaksun poisto ovat yhteensä noin 55 miljoonaa euroa. Kustannushyödyt pitäisi yksilöidä ja verrata niitä meriliikenteen rikkivaatimuksista johtuvaan kustannusnousuun, jonka arvioidaan olevan teollisuudelle 400–600 miljoonaa euroa vuodesta 2015 alkaen.
Kemianteollisuus ry:n näkemyksen mukaan väylämaksulakiin tarvittavat muutokset voivat olla tarpeellisia, mutta niiden kustannusvaikutukset eivät saa heikentää teollisuudelle suunnattua rikkidirektiivin kompensaatioksi tarkoitettua väylämaksun alennusta. Kemianteollisuus ry katsoo, että nykyinen esitys ei ole sellaisenaan riittävä. Se tulisi valmistella uudelleen niin, että valtion lupaus noin 55 miljoonan euron rikkikompensaatiosta teollisuudelle toteutuu.
Lainmuutos pitää toteuttaa siten, että väylämaksun alennus kohdennetaan kokonaan lastialuksille, jolloin niiden väylämaksuja voidaan alentaa noin 80 % kaikissa jääluokissa.
Meriväylät ja niiden ylläpito kuuluvat valtion hoidettavaksi, eikä niiden kustannuksilla tulisi rasittaa ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä. Tällaista maksua ei peritä Suomen lisäksi muissa maissa kuin Ruotsissa, jossa sen taso on alhaisempi suhteutettuna maiden ulkomaankaupan volyymiin.
Tavoitteena tulee olla, että ulkomaankaupan kilpailukyvyn sekä transitoliikenteen ja risteilijämatkailun edistämiseksi väylämaksusta luovutaan seuraavalla hallituskaudella kokonaan.
Emme anna erillistä lausuntoa lästimaksulain kumoamisesta. Tuemme lain kumoamista edellä mainituin huomioin.
Kemianteollisuus ry
Timo Leppä
Toimitusjohtaja