Kemianteollisuus: Tulevan hallituksen tulee panostaa määrätietoiseen ja johdonmukaiseen teollisuuspolitiikkaan

Suomen hyvinvointi tarvitsee elinvoimaista ja kilpailukykyistä vientiteollisuutta, jonka yksi merkittävä kivijalka on kemianteollisuus. Tavaraviennin arvolla mitattuna kemianteollisuus on Suomen toiseksi suurin vientiala – ja siten keskeinen hyvinvoinnin rahoittaja.

Hyvinvoinnin kannalta keskeistä ovat ilmastohaasteet, joiden ratkaisemisessa kemianteollisuus on avainroolissa. Kemianteollisuus tavoittelee aktiivisesti hiilineutraaliutta, ja on jo vuosia sitten luonut kunnianhimoisen tiekartan, jolla alan yritykset pyrkivät hiilijalanjälkeä pienentämällä ja hiilikädenjälkeä kasvattamalla hiilineutraaliuteen.

Hiilikädenjäljen kasvattamisella tarkoitetaan uusia innovaatioita (raaka-aineet, teknologiat, kiertotalous, osaajat) ja niistä syntyviä investointeja, joilla aktiivisesti ratkaistaan maailman ilmastohaasteita. Samalla uudet innovaatiot tarkoittavat hyvää liiketoimintaa, jolla suomalainen kemianteollisuus voi tehdä itsestään kokoaan suuremman ilmastohaasteen ratkaisijan.

Jotta hyvinvointia saadaan lisää, Suomi pidettynä hyvinvointivaltiona ja vihreän siirtymän innovaatiot syntymään täällä, Kemianteollisuus ry on koonnut Petteri Orpon (kok) johdolla hallitusneuvotteluihin lähtevälle nelikolle kokoomukselle, perussuomalaisille, rkp:lle ja kristillisdemokraateille listan toimenpiteistä, jotka tulisi ehdottomasti huomioida hallitusohjelmassa.

1. Työn teettämisestä ei saa tulla entistä kalliimpaa

Kansainvälisesti kilpailukykyisestä kustannustasosta on pidettävä huolta, jotta yritykset pärjäävät globaalissa markkinassa. Välilliset työvoimakustannukset, kuten työnantajan sosiaaliturvamaksut eivät saa nousta.

– Työn teettämisestä ei saa tulla entistä kalliimpaa, ja työn tekemisen tulee olla aina kannattavaa, tiivistää Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Raaka-aineisiin ja luonnonvaroihin kohdistuva verotus vaikuttaa keskeisesti yritysten kustannuskilpailukykyyn. Lisäksi liikenteen päästövähennystoimet tulisi toteuttaa toimialojen tiekartan ehdottamien toimien mukaisesti, ilmastotavoitteista tinkimättä, eli ilman veronkorotuksia ja minimoiden yritysten logistiikkakustannusten nousua.

Riittävä toimitusvarma ja vähäpäästöinen sähköenergia kansainvälisesti kilpailukykyisellä hintatasolla antaa mahdollisuuden tavoitella hiilineutraaliutta tulevaisuudessa.

2. Luvitus on saatava kuntoon

Jotta kemianteollisuus voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa, luvitusprosessia on nopeutettava, luvitukseen käytettäviä käsittelyresursseja on lisättävä ja valitusmahdollisuuksia tulee kohdentaa prosessin alkuvaiheeseen. Lisäksi luvituksen kriteerien ja niistä tehtävien tulkintojen tulee olla sellaisia, että ne mahdollistavat uusien investointien toteuttamisen sekä olemassa olevan toiminnan päivittämisen. Sujuvat ja ennakoitavat lupaprosessit ovat tärkeitä, jotta investoinnit toteutuvat.

– Suomalainen luvitusjärjestelmä kaipaa perustavanlaatuista uudistamista. Luvituksen tulee toimia nopeasti ja tuottaa ennakoitavia lopputuloksia, sanoo Aalto.

3. Suomi tarvitsee teollisuuden uudistumista tukevan investointiohjelman

Hiilineutraalius vaatii mittavia investointeja, joiden sisältämien teknologisten ja kaupallisten riskien jakamiseen tarvitaan myös valtion panostuksia pitkäjänteisesti nykyisen RRF-rahoituksen jatkoksi.

Jotta hiilineutraaliustavoitteet on mahdollista saavuttaa, Suomeen tulee luoda teollisuuden uudistumista tukeva investointiohjelma, josta rahoitetaan teollisuutta uudistavia kilpailukykyä parantavia ja vähähiilisyyttä edistäviä investointihankkeita. Teollisten investointien elinkaari on pitkä, tyypillisesti kymmeniä vuosia, jolloin työllisyys- talous- ja hyvinvointivaikutukset kantavat jopa vuosikymmeniä.

Nykyistä energiatukijärjestelmää tulee uudistaa ja scopea (käyttöaluetta) laajentaa siten, että näiden hyödyntäminen arvoketjun laajuisesti mahdollistaa siirtymisen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Nykyinen materiaalitehokkuustoiminta tulee integroida osaksi tätä kokonaisuutta.

– Suomi tarvitsee teollisuuden uudistumista tukevan investointiohjelman, jolla kasvatetaan viennin kädenjälkeä ja parannetaan kilpailukykyä, tiivistää vastuullisuusjohtaja Sami Nikander.

4. Ratkaisun avaimet yritysten työvoimapulaan

Alan yritykset kärsivät työvoimapulasta. Lisäksi alalta eläköityy tuhansia työntekijöitä 2020-luvulla. Suomalaisten työmarkkinoiden osallistumisastetta on lisättävä kasvattamalla työn tarjontaa ja purkamalla kohtaanto-ongelmia. Osaajien rekrytointia ulkomailta on helpotettava merkittävästi.

Koulutuksen tulee vastata yritysten osaajatarpeisiin. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) tarpeellisuutta tulee tarkastella, ellei se vastaa yritysten jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistus: Panostukset opetukseen ja opettajiin sekä rahoitusmallin uudistaminen. Hiilineutraalius osaksi tutkintojen päivittämistä. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksien nostaminen pysyvästi ilman tutkintoa olevien nuorten osalta.

 

5. Suomen työrauhajärjestelmä on saatettava 2000-luvulle

Työrauhajärjestelmää tulee uudistaa erityisesti laittomien lakkojen hyvityssakkoja nostamalla, poliittiset lakot kieltämällä ja tukityötaisteluja rajaamalla.

– Saatetaan Suomen työrauhajärjestelmä 2000-luvulle, sanoo työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä, joka viittaa työrauhaa koskevaan lakiin, joka on peräisin vuodelta 1946.

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulee lisätä työlainsäädännössä työehtosopimusosapuolten välille sekä mahdollistaa sopiminen suoraan yritystasolla työnantajan ja työntekijän välillä.

Perusteellinen vaikutusarviointi tulisi lailla asettaa pakolliseksi. Työlainsäädäntömuutoksia ei saa tehdä, jos vaikutuksena on yrityksille lisäkustannuksia tai työllisyyden heikentymistä.

Lisäksi kansallisen lainsäädännön ei tule olla EU-lainsäädäntöä kireämpää.

Työllisyysaste on nostettava 80 prosenttiin. Vahva työllisyyspohja tukee julkista taloutta, vähentää veropaineita ja pitää investointihaluja yllä. Työllisyysastetta voidaan nostaa lyhentämällä työttömyysetuuksien kestoa, purkamalla kannustinloukkuja, aikuiskoulutuksella ja työperäisellä maahanmuutolla.

6. Vähintään puolet TKI-rahoituslisäyksestä tulee kohdentaa yrityksiin

Yritykset tekevät kestävän kasvun ja rahoittavat Suomen hyvinvoinnin. Vähintään puolet tulevasta TKI-rahoituslisäyksestä tulee kohdentaa yritysten TKI-hankkeisiin.

TKI-rahoituslisäykset tulee toteuttaa parlamentaarisen TKI-työryhmän esittämällä tavalla. Suomen TKI-panostukset tulee pystyvästi nostaa kilpailijamaiden tasolle. Tavoitteena on 4 prosenttia BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

Julkiset panostukset olisivat sekä suoria tukia että verokannusteita. Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn nostamiseksi tarvitsemme kokonaisvaltaista näkemystä innovaatiopolitiikkaan ja lisäpanostuksia julkiseen TKI-rahoitukseen.

7. Suomen painotettava asiantuntevuutta EU-lainsäädäntövalmistelussa

EU-tason säädösvalmistelussa on yli hallinnonalojen ja sektorien edistettävä kokonaisuutena toimivaa lainsäädäntökehystä, erityisesti ilmasto-, energia- ympäristö-, kemikaali- ja jätelainsäädännön osalta. Vaikutustenarviointeja on parannettava ja hyödynnettävä valmistelussa nykyistä paremmin.

Suomen tulisi vahvasti painottaa asiantuntevuutta EU:n lainsäädäntövalmistelussa. Monien EU-aloitteiden ideologialähtöisyydellä ei saavuteta aidosti vastuullisuutta ja turvallisuutta edistävää sääntelyä.

Lainsäädäntötyössä sidosryhmätyö tulee ottaa vakavasti, jotta luodaan mahdollisimman toimivaa sääntelyä ja toimintaympäristöä myös yrityksille.

8. Kiertotalouden ajattelu uusiksi

Kiertotalouden täysimittaiset mahdollisuudet tulee ottaa käyttöön. On aika luopua jätteen käsitteestä ja siirtyä ajattelemaan raaka-ainelähtöisesti. Sivutuotteiden ja muun jäännöksen uudelleenkäyttöä tulee helpottaa sujuvoittamalla esimerkiksi end of waste -menettelyä yhteistyössä muiden maiden viranomaisten kanssa.

Lähtökohtana tulee olla materiaali- ja teknologianeutraalius. Uusien teknologioiden, kuten kemiallisen kierrätyksen, kehittämiseen ja käyttöönottoon tulee kannustaa niin lainsäädäntömuutoksilla kuin kehittämis- ja investointituilla.

Myös yritysten omaehtoista materiaali- ja energiatehokkuustyötä tulee vauhdittaa erilaisilla kehittämiseen ja investointeihin liittyvillä tukijärjestelmillä.

**

Kemianteollisuus toivoo hallitusohjelmaa rakentavalta nelikolta teollisuuspolitiikkamyönteisyyttä; johdonmukaista, tavoitteellista ja markkinalähtöistä pitkän aikavälin teollisuuspolitiikkaa. Yrityksille tulee tarjota olosuhteet luoda kestävää kasvua pienentämällä hiilijalanjälkeä ja kasvattamalla hiilikädenjälkeä niin kotimassa kuin globaalisti. Se on lopulta meidän kaikkien etu.

 

Lisää edunvalvontaviesteistämme täällä. 

Lisätiedot

Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry., p. 050 438 9247, mika.aalto@kemianteollisuus.fi

Juha Vainio, viestintäjohtaja, Kemianteollisuus ry, p. 040 688 2609, juha.vainio@kemianteollisuus.fi