Kemianteollisuus: viennin kilpailukyky budjettiriihen keskiöön
Kemianteollisuus toivoo hallitukselta budjettiriihestä välittömiä päätöksiä viennin kustannuskilpailukyvyn palauttamiseksi ja selkeää viestiä siitä, että Suomeen kannattaa nyt ja jatkossa investoida. Investoinnit uusiin tuotteisiin ja palveluihin ovat mahdollisia vain, jos pidämme huolta yritysten kilpailukyvystä.
Hallitus lupasi keväällä puolivälitarkastelussaan välttää teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Päätös laskea yhteisöveroa oli positiivinen kädenojennus, mutta sen lisäksi tarvitsemme täsmätoimia.
”Kemianteollisuuden toimintaedellytyksiä varjostavat edelleen energian ja logistiikan kustannusten nousu. Suomi tarvitsee pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa ja julkisen talouden tasapainottamista. Hallituksen tulee antaa päätöksillään selkeä viesti siitä, että Suomeen kannattaa nyt ja tulevaisuudessa investoida”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.
Tuleva kustannustaso vaikuttaa investointipäätöksiin, tuotannon sijoittumiseen ja työpaikkoihin jo nyt
Itämeren alueella vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi aiheuttaa suomalaiselle teollisuudelle merkittävän lisäkustannuksen, jota kilpailijamaillamme ei ole. Työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2013 valmistuneen selvityksen mukaan rikkidirektiivi uhkaa viedä pelkästään teollisuudesta 5 000 työpaikkaa. Myös ensi vuodelle suunniteltu windfall-vero sekä maakaasu- ja turveverojen korotukset yhdessä mahdollisten päästökauppamuutosten kanssa lisäävät teollisuuden kustannuksia. Näitä kustannuksia ei voi siirtää tuotteiden loppuhintoihin, jolloin yritysten kannattavuus ja työllistämiskyky heikkenevät.
Hallituksen tulisi päättää nopeavaikutteisista toimenpiteistä suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi. Rahtialusten väylämaksujen määräaikaisesta poistamisesta tulisi tehdä päätös nyt ja tämän lisäksi windfall-veropäätös pitäisi perua. Suomen pitäisi myös tehdä päätös varautumisesta EU:n päästökauppadirektiivin mahdollistaman valtiontuen käyttöön. Budjettiriihessä päätettävien elvytystoimien tulisi vahvistaa yksityissektorin kilpailukykyä.
Yritysten tahto tulevaisuuden rakentamiseksi on vahva, kestävä kehitys ja hyvinvointiyhteiskunta tarvitsevat kemiaa
Tekesin rahoitusvaltuudet ovat pienenemässä, yliopistorahoitus supistumassa ja yritysten T&K-rahoituksen verokannuste on jäämässä lyhytaikaiseksi. Tosiasiallisesti yritysten innovaatiorahoitus uhkaa vähentyä tilanteessa, jossa kysyntää rahoitukselle on ja jossa tuloksellinen innovaatiotoiminta on ainoa keino turvata tulevaisuutemme.
”Yritysten tahto tulevaisuuden rakentamiseen on vahva, ja kestävä kehitys tarvitsee kemiaa. Suomalainen osaaminen säilyy korkeatasoisena, jos innovaatio- ja yliopistorahoitus taataan pidemmällä aikavälillä. Siksi koulutusjärjestelmän ja T&K-järjestelmän rahoitusleikkauksista on luovuttava”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.
”Kemianteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä on jo neljännes, ja sen elinvoima heijastuu laajalti yhteiskuntaan. Yksi tärkeimmistä kasvun edellytyksistä lähtee yrityksistä itsestään; kyvystä luoda kasvua tuomalla markkinoille uusia, innovatiivisia tuotteita ja palveluita. Elinkeinopolitiikan tehtävä puolestaan on varmistaa, että yritysten toimintaympäristö tukee kasvua”, jatkaa Timo Leppä.
Lisätiedot
Kemianteollisuus ry
Timo Leppä, toimitusjohtaja, timo.leppa(at)chemind.fi, puhelin 050 301 6800.
Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on yli 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.
Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannon bruttoarvosta on noin 20 prosenttia ja teollisuuden tavaraviennistä noin neljännes. Kemianteollisuus työllistää Suomessa yli 30 000 henkilöä.
