Kemiassa tehdään nyt innovaatioita, joilla tullaan pelastamaan maailma
Aloitin Kemianteollisuudella viestinnän asiantuntijana elokuussa. Monet uusista työkavereista kysyivät minulta ”mitä tiesit etukäteen kemianteollisuudesta?” Vastaukseni oli tyhjentävä ”en mitään.”
Nyt kun asiaa ajattelee, tietenkin tiesin jotain. Tiesin, että se on yksi suurimmista teollisuudenaloista ja että oikeastaan ihan kaiken luomiseen tarvitaan kemiaa: lääkkeiden, polttoaineen, väriaineiden, kosmetiikan, ruuan, puhtaan veden. En kuitenkaan osannut aavistaakaan, mitä kaikkea kemian parissa nyt luodaan.
Tiesitko esimerkiksi, että Suomessa hiotaan metodia käytettyjen autonrenkaiden muuttamiseksi öljyksi? Tai että mahdollisesti jo 3-5 vuoden päästä keittiössäsi voi olla laite, joka valmistaa kasvisoluja suoraan smoothieen kipattavaksi? Laitteessa on tutkimusolosuhteissa jo kasvatettu lakan, mesimarjan ja puolukan soluja. Suomessa kehitetään myös tekniikkaa, jolla roskiin heitetyt vaate- ja kodintekstiilit voidaan liuottaa ja muuttaa uudestaan kuiduiksi. 70 000 tonnia tekstiilejä päätyy vuosittain jätteenpolttoon Suomessa. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, polttoon joutuu enää 15 prosenttia.
Kemianteollisuuden ideasta lähteneessä Kinkkutempussa taas kerättiin joulun kinkunpaistinrasvoja ja Neste tuotti niistä tarpeeksi dieseliä ajamaan maapallon ympäri 4 kertaa. Tuotot lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen. Kinkunpaistinrasvoista on kemialla mahdollista tehdä myös biopohjaista muovia. Joskus siis yhden vuoden joulukinkkusi rasvasta voidaan tehdä paistinlasta, jolla nostat seuraavan joulun piparit pelliltä.
Kemian innovaatioilla luodaan puhdasta ruokaa, ratkotaan massiivisia jätehaasteita ja – ainakin näin alasta aiemmin ”ei mitään” tietäneen sanomana - muutetaan vettä viiniksi. Tai jätteitä vaatteiksi, polttoaineeksi ja muoviksi. Joten kyllä, korni otsikko pitää paikkansa: kemialla tullaan pelastamaan maailma.
