Lausunto Parlamentaarisen TKI -työryhmän Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevaan monivuotiseen suunnitelmaan

Lausunto on jätetty Ota kantaa -palveluun 20.1.2023.

Kommentit lukuun 2: TKI-järjestelmä ja T&K-rahoitus

 Johdanto

On hienoa, että Parlamentaarinen TKI -työryhmä on laatinut ansiokkaan suunnitelmaluonnoksen koskien pitkäjänteistä ja monivuotista TKI-rahoitusta. Kemianteollisuus ry katsoo, että luonnoksessa on useita tärkeitä huomioita ja ehdotuksia innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi.

Ehdotukset Tutkimus- ja innovaationeuvoston uudistamiseksi ovat tervetulleita, on tärkeätä, että innovaatiojärjestelmän johtamiseen, visiointiin  ja strategisiin valintoihin kiinnitetään huomiota.

TKI-rahoituksen suunnitelman lähtökohtana tulisi olla Suomen kansantalouden kasvu ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Olisi hyvä, jos kasvunäkökulma tulisi   selkeämmin esiin luonnoksessa. Lisärahoituksesta vähintään puolet tulisikin suunnata nimenomaan yrityksille ja yritysvetoisille TKI – hankkeille. Vientiteollisuus tuo lähes puolet Suomen BTK:sta, joten panostus yritysten TKI-toimintaan todellakin kannattaa. Menestyvät yritykset ja niiden innovaatiotoiminta ovat Suomen talouden kasvun edellytys.

 

TKI -menojen kehitys

Suomen julkiset TKI-panostukset ovat olleet laskusuunnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisesti yrityksiin kohdistunut julkisen TKI-rahoituksen määrärahat ovat vähentyneet. Julkisen rahoituksen vipuvaikutus yritysten TKI-panostuksiin on merkittävä. Business Finlandin määrärahojen supistuminen on johtanut yritysten TKI -investointien laskuun ja vaikuttanut myös yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön vähenemiseen sekä yritysten yliopistorahoitukseen.

Siinä missä Suomen Akatemian rahoitus on lisääntynyt, on Business Finlandin rahoitus kokenut jyrkän laskun. On tärkeätä, että lisäpanostukset kohdistetaan Business Finlandin määräahojen nostamiseen.

 

Koulutus, osaaminen ja tutkimus

Pelkästään rahoitus ei ole ratkaiseva tekijä TKI-panostusten nousussa, tarvitaan myös osaajia. Vihreän siirtymän toteutuminen vaatii erityisesti luonnontieteiden ja teknisten alojen osaajia. Osaajapula ei koske siten kaikkia aloja. Luonnontieteellis-matemaattisen osaamisen taso on saatava nousuun kautta linjan, lähtien perusasteelta.

Osaajien saatavuuteen ei saada ratkaisua pelkästään korkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämällä, ikäluokat pienenevät ja tärkeätä olisi kiinnittää huomiota koulutuksen laatuun. Osaajien saatavuus on taattava kaikilla koulutusasteilla ammatillisesti koulutuksesta korkeakoulutukseen. Lisäpanostukset on tärkeää keskittää mm. vihreää siirtymää tukeville osaajatarvealoille, esim. luonnontieteellisille ja teknillisille aloille.

Yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyö

Business Finlandin Veturiyrityshankkeet ovat olleet onnistuneita avauksia yrityksille. Samantyyppisiä joustavia kumppanuusmalleja tulisi ulottaa kaikenkokoisille yrityksille (kasvu – ja pk -yritykset). Tämä takaisi yritysten osalta TKI-rahoituksen tarvelähtöisyyden ja madaltaisi kynnystä lähteä mukaan. Nyt menossa olevien 12 veturiyrityshankkeen vaikutus koko TKI -kenttään on ollut merkittävä. Veturiyritysten ympärille on muodostunut suurten yritysten, pk-yritysten, startup-yritysten ja julkisten toimijoiden (korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) innovaatioekosysteemejä, jotka ovat tutkitusti tehokkain ja tuottavin muoto TKI-toiminnalle.

Innovaatiojärjestelmä ei voi toimia siiloissa ja olisikin tärkeätä lisätä Business Finlandin ja Suomen Akatemian yhteistyötä, siten, että luotaisiin aidosti yhteisiä tutkimushankkeita, joissa tiivistettäisiin yritysten ja julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä.

 

2.2 Muuttuva tutkimus- ja innovaatiopolitiikka

Kemianteollisuus ry kannattaa erityisesti OECD näkemystä siitä, että Suomelle tulisi luoda pitkäjänteinen innovaatiojärjestelmää koskeva visio. Vision luomisessa tulisi uudistetulla Tutkimus- ja innovaationeuvostolla (TIN) olla merkittävä rooli. Vision luomisessa kuunneltaisiin eri sidosryhmiä, mutta se luotaisiin pääosin uuden TINin puitteissa. 

 

Kommentit lukuun 3: Valtion T&K-rahoituksen lisääminen

Kuten luonnoksessa todetaan, tulisi 4 % BKT:sta tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä pitää kiinni hallituskaudesta toiseen. Julkisten panostusten myötä yritykset lisäävät myös TKI-investointejaan samassa suhteessa kuin aiemmin (2/3 panostuksista). Yritykset ovat sitoutuneet lisäpanostuksiin ja jo nyt on nähtävissä yritysten TKI-panostusten kasvua.

TKI -panostusten lähtökohtana tulisi pitää kansantalouden ja hyvinvoinnin kasvua ja tämä lähtökohtana julkisista TKI -panostuksista vähintään puolet tulisi kohdistaa yrityksille ja yritysvetoisille tutkimushankkeille. Julkisen rahoituksen tulee olla yritysten riskinjaossa mukana erityisesti vihreään siirtymään ja terveysteknologiaan liittyvässä TKI-toiminnassa. On myös tärkeätä, että rahoitusta kohdistetaan innovaatioiden ja teknologioiden pilotointiin ja koetoimintaan, jotta uudet teknologiat saadaan teollisuuden käyttöön. Suomella on hyvät edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa teollisten pilotointien edelläkävijämaana.

Kasvu edellyttää myös luonnontieteellisen ja teknisen perustutkimuksen resurssointia. Perustutkimuksen tärkein mittari on kansanvälisesti korkea laatu. Tieteellisesti korkealaatuinen tutkimus toimii myös vetovoimatekijänä kansainvälisten huippututkijoiden saamiseksi Suomeen. Jotta perustutkimus tuottaa kasvua on tutkimuksen ja keksintöjen hyödyntämisen sekä teknologian siirron toimittava korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehokkaasti.

 

Kommentit lukuun 4.1: TKI-järjestelmän johtaminen ja ohjaus

Luonnoksessa esitetyt kymmenen TKI-järjestelmän kehittämisen periaatetta ovat sinänsä kannatettavia. Oleellista on, miten niitä toteutetaan ja miten niitä mittaroidaan.

On tärkeätä, että pienessä maassa kuten Suomessa TKI -panostukset eivät hajaudu liikaa ja pirstaloidu niin, että niiden vaikuttavuus kärsii. TKI-panostusten lisäyksellä tavoitellaan kansantalouden kasvua ja hyvinvoinnin lisäämistä. Kasvu edellyttää TKI-panostusten keskittämistä ja fokusointia vihreän siirtymän toteutumiseksi, jotta suomalaiset ja Suomessa toimivat yritykset selviävät murroksesta ja pääsevät hyvälle kasvu-uralle.

On ilahduttavaa huomata, että luonnoksessa on hyviä parannusehdotuksia Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) toimintaan. Neuvostolle ehdotetuista uusista tehtävistä erityisesti pitkäjänteinen TKI-toiminnan kehittäminen sekä kansallista strategioiden valinta ja kohdentaminen, ovat erityisen tärkeitä. Uudistetun TINin tehtäväkenttään tulisi myös kuulua kokonaisvaltaisen vision luominen suomalaiselle innovaatiojärjestelmälle.

Kemianteollisuus ry kannatta ehdotusta, jonka mukaan neuvoston varapuheenjohtajana toimisi elinkeinoelämää edustava henkilö. On myös hyvä, että neuvostolle ehdotetaan pysyvää sihteeristöä, joka koostuu OKM:n, TEM:in ja valtioneuvoston kanslian virkamiehistä. Neuvoston työn kannalta on kannatettavaa, että neuvosto kokoontuu ilman ministerijäseniä kuukausittain ja ministerijäsenten kanssa neljästi vuodessa. Tällä hetkellä hallinonalojen välinen yhteistyö ei ole ollut riittävää. Koordinaatioverkostolla on ehdotuksen mukaan tärkeä tehtävä lisätä ja pitää yllä eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä.

Kemianteollisuus ry:n ehdottamassa TINin korvaavassa Kasvuneuvostossa, neuvoston vetäjänä toimisi pääministerin sijaan ei-poliittinen pysyvä valtiosihteeri, joka toisi neuvoston toimintaan pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Päätösvallan lisäämiseksi ehdotetulla Kasvuneuvostolla olisi myös oma n. 100 m€ budjetti, joka jakautuisi noin viiteen strategisesti tärkeään tutkimusteemaan. Tutkimushankkeet olisivat Business Finlandin ja Suomen Akatemian yhteisiä ja mainitut organisaatiot toimisivat hakemusten käsittelijänä ja rahanjakajana. Myös nyt ehdotetulla uudistetulla TINillä voisi päätösvaltaa lisätä omalla tutkimushankkeisiin tarkoitetulla budjetilla.

 

Kommentit lukuun 4.2: Osaaminen ja T&K-työvoiman saatavuus

T&K-osaajien saatavuus on ehdoton edellytys innovaatiopanostusten nostamiseksi yrityksissä. Suomi on jäänyt jälkeen korkeakoulutettujen määrässä muihin OECD-maihin nähden ja tavoite, että 50 % ikäluokasta olisi korkeakoulutettuja vuoteen 2030 mennessä, on kannatettava.

Suomessa ikäluokat pienenevät ja aloituspaikkojen lisääminen ei yksin ratkaise ongelmaa. Koulutuksen laatuun on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Kemianalan yritykset poikkeavat muiden alojen yrityksistä siinä, että niissä on huomattavasti suurempi prosenttiosuus (15%) tohtoreita TKI -henkilöstöstä kuin yrityksillä keskimäärin (7%). Tohtoreiden osuutta tulisi kuitenkin lisätä maltillisesti kohdistettuna vihreän siirtymän mahdollistaville aloille. Jotta valmistuvien tohtoreiden työllistyminen yrityksiin lisääntyisi, tulisi tohtoreiden koulutukseen kiinnittää huomiota. Yhtenä hyvänä keinona on teollisten tohtoriohjelmien perustaminen, näistä hyvänä esimerkkinä on Tampereen ja Helsingin yliopiston yhteinen teollisuustohtoriohjelma.

Tohtoreiden koulutusmäärien lisääminen tulisi kohdistaa erityisesti luonnontieteellisille ja teknisille aloille. Kaikkien alojen tohtoreiden määrää ei ole syytä kasvattaa, koska tohtorikoulutus ja tohtoreiden määrä ei ole itseisarvo vaan olennaista on kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen. On pohdittava konkreettisia tapoja tohtoreiden meritoitumiseen yrityksissä, mm. tohtoreiden liiketalousosaamiseen ja vuorovaikutustaitoihin tulisi panostaa (työelämävetoinen PhDi). Hyvä lisäys luonnoksessa on tutkijanurien selkeyttäminen julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Jos tohtorikoulutus ei ole tarpeeksi laadukasta, on työllistyminen vaikeaa. Yksityinen sektori peräänkuuluttaa nimenomaan panostamista korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten huippututkimukseen, joka helpottaisi myös kansainvälisten osaajien houkuttelemista Suomeen. Tutkimuksen rahoitus on saatava pitkäjänteisemmäksi. Julkiseen tutkimukseen kohdistuva lisärahoitus tulee olla varmistettu vuoteen 2030. 

 

Kommentit lukuun 4.3: TKI-yhteistyön vahvistaminen

Useiden tutkimusten mukaan suurin osa keksinnöistä ja innovaatiosta syntyy yritysten ja julkisten toimijoiden välisessä yhteistyössä. On tärkeätä, että strategisesti tärkeitä, kestävän kehityksen mukaisia tutkimushankkeita ja innovaatioekosysteemejä tuetaan riittävästi ja julkista rahoitusta ei pilkota liian pieniin hankkeisiin. Pienenä maana Suomen tulisi valita strategisesti tärkeät teemat, joissa osaaminen on kansainvälisesti katsoen huippuluokkaa ja jotka parantavat kansainvälistä kilpailukykyämme.

Hyvänä esimerkkinä toimivista innovaatiokumppanuuksista on Business Finlandin veturiyrityshankkeet. Joustavat kumppanuusmallit mahdollistavat yritysten ja julkisten toimijoiden välisen yhteistyön, siten, että se hyödyttää kaikkia osapuolia.

 

Kommentit lukuun 4.4: T&K-toiminnan kansalliset painopisteet ja strategiset valinnat

Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on TKI-voimavaroja ja rahoitusta keskitettävä vihreän siirtymän mahdollistaviin teknologioihin. Tällaisia strategisia painopisteitä on esimerkiksi vetytalous, akkutalous, kiertotalous ja terveysteknologia. Kemianteollisuus ry kannattaa linjausluonnoksessa esitettyä näkemystä, että yhteiseen keskusteluun osallistetaan tärkeät sidosryhmät kuten elinkeinoelämä, korkeakoulut, tutkimuslaitokset jne. On erittäin tärkeää, että strategisten painopisteiden ja valinnan tekeminen on uudistetun tutkimus- ja innovaationeuvoston vastuulla.

 

Kommentit lukuun 4.5: T&K-rahoitus

Kasvun takaamiseksi vähintään puolet julkisista TKI -lisäpanostuksista tulee kohdistaa yrityksille ja yritysvetoisille kumppanuushankkeille. Julkinen raha toimii tärkeänä vivuttajana yritysten lisäpanostuksille TKI -toimintaan. Lisäpanostukset tulee kohdistaa pääosin Business Finlandin määrärahojen nostoon.

Koulutuksen laadun takaamiseksi on tärkeää, että korkeakoulut ovat hyvin resursoituja. Lisärahoitus tulee kuitenkin suunnata pääosin korkeakoulujen  pitkäjänteiseen tutkimukseen ja ja innovaatiotoiminnan tasonnostoon ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Yliopistojen opetus perustuu tutkimukseen ja korkeatasoinen tutkimus takaa myös laadukkaan koulutuksen. Korkeakoulujen tulisi  myös tehostaa toimintaansa, lisätä keskinäistä yhteistyötä ja profiloitua entistä paremmin. Ei ole itseisarvo, että korkeakoulutettujen määrää lisätään kaikilla aloilla vaan pikemmin niillä aloilla, jotka ovat strategisesti tärkeitä vihreän siirtymän toteutumiselle (kuten luonnontieteellinen ja teknologia). Rahoitusta tulee nimenomaan ohjata tutkimuksen laadun ja huippuosaamisen kehittämiseen. Laatu tuo usein mukanaan myös vetovoimaa strategisille aloille.

PK-yritysten TKI-kyvykkyyttä on parannettava toimenpiteillä, jotka lisäävät niiden absorptiokyvykkyyttä. Innovaatioverkostojen toimintaa tulee tukea Business Finlandin avustuksin, vaikka BF:n nykyisin käyttämä vientikerroinmittari ei tällaisissa hankkeissa täyty. Uusien teknologioiden testaukseen tarvitaan resursseja ja fasiliteetteja. PK-yritykset ovat tärkeitä toimijoita suurten vientiyritysten arvoverkossa. PK-yritysten uudistuminen ja kilpailukyky on edellytys suurten yritysten menestykselle ja kasvulle Suomessa.  

Kemianteollisuus katsoo, että korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten korkealaatuisen tutkimuksen edellytyksenä on panostaminen niiden tutkimusinfroihin. Kemianalallla on erityisen tärkeätä, että kalliiden laitteiden hankintaan ja ylläpitoon suunnataan varoja. Pienessä maassa kuten Suomessa on järkevää, että tutkimusinfrat ovat tehokkaassa yhteiskäytössä ja niiden tarjoamien teknologia-alustojen palvelut ovat mahdollista myös yrityksille. 

 

Kommentit lukuun 4.6: T&K-rahoituksen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Suunnitelmaluonnoksessa esitetyt seurantamittarit ovat suurimmaksi osaksi edelleen relevantteja. Tohtoreiden määrä ei kuitenkaan ole välttämättä toimiva yliopistojen toiminnan mittari, tietyt alat korostuvat vihreän siirtymän osalta eikä määrä korvaa huippulaatua. Jos mittarina pidetään tohtorien määrää, vaarana on yliopistojen tohtoritehtailu, joka ei välttämättä nosta osaamistasoa. 

 

Kommentit lukuun 4.7: Tutkimus- ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö

Yritysten kannalta laadukkaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen TKI -toimintaympäristön edellytykset ovat seuraavat seikat: ennakoitavuus, pitkäjänteisyys, riittävä rahoitus, kannustava verotus, sujuva luvitus, investointeihin houkutteleva ilmapiiri, innovatiiviset julkiset hankinnat ja osaajien saatavuus.