Hyppää sisältöön

Lausunto sidosryhmäkonsultaatioon Muutosehdotuksia kantaverkkomaksujen rakenteeseen -julkaisuun

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä ”Muutosehdotuksia kantaverkkomaksujen rakenteeseen” -julkaisuun.

Sidosryhmäkonsultaatiossa pyydetään vastauksia jaoteltuna seuraavalla tavalla:

  1. Ehdotus 1: Liittymismaksu-uudistus
    a. Arvioi muutosehdotuksen vaikutuksia hankkeiden liitettävyyteen.
    b. Mitä pitäisi huomioida muutosehdotuksen tarkemmassa suunnittelussa?
    c. Onko liitynnän tehomaksun veloitus tarpeen jaksottaa? Miksi ja miten?
    d. Millaisia vaikutuksia olisi, jos liitynnän tehomaksua sovellettaisiin myös suurjännitteisen jakeluverkon liitynnöissä?
  2. Ehdotus 2: Joustavan kantaverkkopalvelun käyttöönotto
    a. Arvioi muutosehdotuksen vaikutuksia hankkeiden liitettävyyteen.
    b. Mitä pitäisi huomioida muutosehdotuksen tarkemmassa suunnittelussa?
    c. Onko esitetty malli teille kiinnostava?
    d. Kuinka suuri määräaikainen joustokiintiö olisi hyväksyttävä?
    e. Miten jakeluverkossa sijaitsevat kohteet voisivat osallistua joustavaan palvelutasoon?
  3. Ehdotus 3: Joustavat liitynnät myös pysyvinä ratkaisuina
    a. Arvioi muutosehdotuksen vaikutuksia hankkeiden liitettävyyteen.
    b. Mitä pitäisi huomioida muutosehdotuksen tarkemmassa suunnittelussa?
    c. Onko teillä halukkuutta ottaa joustava liityntä käyttöön pysyvänä ratkaisuna?
    d. Tulisiko joustavan liitynnän mahdollisuus olla tarjolla myös jakeluverkkoliitynnöille?
    e. Kuinka suuri liitynnän tehon rajoitusten määrä olisi hyväksyttävä?
    f. Millainen taloudellinen kompensaatio olisi tarpeen asiakkaalle?
  4. Listaisitteko avoimet kysymykset, jotka pitää vielä selvittää muutosehdotusten tarkemmassa suunnittelussa?
  5. Mitä Fingridin pitäisi huomioida siirtojen hallinnan operatiivisten ratkaisujen suunnittelussa?
  6. Miten toivoisitte, että teitä osallistetaan asian jatkovalmisteluun?
  7. Muu vapaamuotoinen palaute

    Yleistä
    Kemianteollisuuden tavoitteena on olla luontopositiivinen ja hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä osana omaehtoista vastuullisuusohjelmaa, Responsible Care. Tavoite ei ole helppo ja useissa aiheeseen liittyvissä selvityksissä onkin tunnistettu kriittisiä tekijöitä, joita tavoitteen saavuttaminen tulee vaatimaan niin toimintaympäristöltä kuin toimialan yrityksiltä itseltään. Selvityksien perusteella on kuitenkin selvää, että kemianteollisuuden yrityksien on mahdollista kutistaa hiilijalanjälki minimiin ja samalla kasvattaa kädenjälki todella suureksi. Toisin sanoen, kutistaa tehtaiden suorat päästöt Suomessa ja mahdollistaa samalla globaaleille asiakkaille merkittävät päästövähennykset.

    Luontopositiivisen ja hiilineutraalin kemianteollisuuden saavuttaminen tulee vaatimaan massiiviset investoinnit esimerkiksi sähköistymiseen, sekä hiilineutraaliutta tukeviin vaihtoehtoisiin raaka-aineisiin. Tasapuolisella ja kilpailukykyisellä toimintaympäristöllä, riittävillä hiilivuotosuojilla, sekä pitkäjänteisellä ja ennakoivalla politiikalla tulee olemaan merkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Kemianteollisuus ei pysty myöskään saavuttamaan tavoitteitaan yksin vaan ympärillä olevan yhteiskunnan tulee myös muuttua. Esimerkiksi puhtaan toimitusvarman sähkön saatavuus kilpailukykyiseen hintaan on kriittistä investoinneille. Samoin yhteiskunnan infrastruktuurin kehittyminen, jotta suunnitelmista voidaan siirtyä toteutukseen.

    Sidosryhmäkonsultaation kysymykset:

    1. Ehdotus 1: Liittymismaksu-uudistus

    a. Arvioi muutosehdotuksen vaikutuksia hankkeiden liitettävyyteen.

    Liittymismaksu-uudistus voi vaikuttaa haitallisesti tuleviin projekteihin kemianteollisuudessa tietyillä alueilla. Vastaavasti näiden alueiden houkuttelevuus laskisi sellaisien monikansallisten yritysten silmissä, jotka vertailevat Suomen tiettyjä alueita muihin verrokkimaihin. Hiilineutraali kemianteollisuus tiekartan perusteella, yksi merkittävimpiä tekijöitä matkalla kohti hiilineutraaliutta
    on sähköistyminen. Käytännössä nyt esitetty uudistus heikentäisi etenkin Etelä-Suomen alueen sähköistämishankkeiden toteutumisien todennäköisyyttä. Uudelleensijoittumisen sijaan hankkeita saattaisi jäädä kokonaan toteutumatta.

    Kemianteollisuus vastustaa siirtohinnoittelun epätasa-arvoista alueellista kohtelua.

    Kemianteollisuus kannattaa myös nykyistä yhtä hinta-aluetta Suomessa.

    b. Mitä pitäisi huomioida muutosehdotuksen tarkemmassa suunnittelussa?

    Kemianteollisuus haluaisi nostaa esille, että on olemassa useita tehtaita ja toimintoja, joita ei ole mahdollista siirtää Suomen sisällä. Nämä tehtaat ovat suuria sähkön käyttäjiä, mutta myös työllistäjiä ja vientitulojen lähteitä Suomelle.

    c. Onko liitynnän tehomaksun veloitus tarpeen jaksottaa? Miksi ja miten?

    Kemianteollisuudesta liittymismaksun porrastaminen useammalle vuodelle vaikuttaisi oikean suuntaiselta ratkaisulta.

    d. Millaisia vaikutuksia olisi, jos liitynnän tehomaksua sovellettaisiin myös suurjännitteisen jakeluverkon liitynnöissä?

    Katso kohta A.

    2. Ehdotus 2: Joustavan kantaverkkopalvelun käyttöönotto

    a. Arvioi muutosehdotuksen vaikutuksia hankkeiden liitettävyyteen.

    Kemianteollisuus kannattaa lähtökohtaisesti joustoja. On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei uudis-tukset kokonaisuudessaan heikennä olemassa olevia toimintoja.

    b. Mitä pitäisi huomioida muutosehdotuksen tarkemmassa suunnittelussa?

    c. Onko esitetty malli teille kiinnostava?

    Muutos voisi olla järkevää kohdistaa alkuun uusille investoinneille.

    d. Kuinka suuri määräaikainen joustokiintiö olisi hyväksyttävä?

    Tällä hetkellä ei tarvetta kiintiöidä.

    e. Miten jakeluverkossa sijaitsevat kohteet voisivat osallistua joustavaan palvelutasoon?

    3. Ehdotus 3: Joustavat liitynnät myös pysyvinä ratkaisuina

    a. Arvioi muutosehdotuksen vaikutuksia hankkeiden liitettävyyteen.

    On mahdollista, että hyödyttäisi joitain uusia investointeja. Tiedossa on kuitenkin, että joillekin olemassa oleville toimijoille olisi haitallisia vaikutuksia.

    b. Mitä pitäisi huomioida muutosehdotuksen tarkemmassa suunnittelussa?

    Tulisi arvioida laajemmin minkälaisia potentiaalisia taloudellisia vaikutuksia muutoksilla voisi olla olemassa oleviin yrityksiin ja tehtaisiin.

    c. Onko teillä halukkuutta ottaa joustava liityntä käyttöön pysyvänä ratkaisuna?

    d. Tulisiko joustavan liitynnän mahdollisuus olla tarjolla myös jakeluverkkoliitynnöille?

    e. Kuinka suuri liitynnän tehon rajoitusten määrä olisi hyväksyttävä?

    f. Millainen taloudellinen kompensaatio olisi tarpeen asiakkaalle?

    4. Listaisitteko avoimet kysymykset, jotka pitää vielä selvittää muutosehdotusten tarkemmassa
    suunnittelussa?

Alla muutamia avoimia kysymyksiä:

Fingridin tulisi selventää, miksi liittymismaksujen korottaminen on kohtuullinen ja oikeansuuntainen keino Etelä-Suomen teollisuuden sähköistymisinvestoinneille muihin vaihtoehtoihin nähden.

Fingridin tulisi arvioida kuinka suurta ohjausvaikutusta liittymismaksumuutoksella voisi saada aikaiseksi.

Fingridin olisi hyvä miettiä muita keinoja ja vasta tämän jälkeen arvioida onko tarvetta sellaisille malleille, jotka muuttavat liittymismaksuja alueellisesti esitetyllä tavalla.

Fingridin tulisi myös perustella miten teollisuuden ja sähköntuotannon sijoittumisen ohjaaminen sopii sen yhteiskunnalliseen tehtävään.

  1. Mitä Fingridin pitäisi huomioida siirtojen hallinnan operatiivisten ratkaisujen suunnittelussa?
    Suomessa on useita paljon sähkö kuluttavia teollisuudenaloja ja useilla niistä on merkittäviä sähköistämissuunnitelmia. Kuluttajat ovat erilaisia ja osa niistä ei kykene tekemään nopeita muutoksia tuotannossa.
  2. Miten toivoisitte, että teitä osallistetaan asian jatkovalmisteluun?

    Pyytäisimme mahdollisuutta saada tietoa prosessien etenemisestä ja mahdollisuuksia päästä myös kommentoimaan jatkossakin pohdittavia jatkotoimimahdollisuuksia.
  3. Muu vapaamuotoinen palaute

    Fingridin ehdottama malli liittymismaksujen uudistamisesta vaikuttaa teollisuuden puhtaan siirtymän investointeihin etenkin Etelä-Suomen alueella. Teollisuuden sijoittuminen ohjaaminen on laaja yhteiskunnallinen kysymys ja sitä tulisikin peilata näitä laajempia yhteiskunnallisia intressejä vasten.