Marjo Yliperttula: Käänteentekevä tapa hoitaa haavoja
Marjo Yliperttulan tutkimusryhmä kehittää nanoselluloosasta uusia käyttökohteita. Yksi sellainen on käänteentekevä hoitomuoto haavojen parantamiseen.
Marjo Yliperttula innostui kemiasta jo Rauman tyttölyseossa. Kannustavan opettajan ohella alalle innoitti kirja kuuluisasta tiedenaisesta Marie Curiesta.
”Päätin 12-vuotiaana, että minusta tulee joko molekyylifysiikan tai fysikaalisen kemian tutkija.”
Nuorena tehty päätös piti. Yliperttula on tehnyt monipuolisen ja näyttävän tutkijanuran tiedemaailmassa ja yrityksissä, muun muassa elektroniikka- ja lääketeollisuudessa sekä Moskovan optisen fysiikan instituutissa ja Ranskan ydintutkimuskeskuksessa.
Yliperttula toimii nykyisin Helsingin yliopiston biofarmasian professorina. Tutkimusryhmänsä kanssa hän on kehittänyt uudenlaisen alustan kantasolujen viljelyyn, joka avaa kokonaan uusia näköaloja ihmisen kudosten kasvattamiseen ja lääkekehitykseen.
Kasvatusalustan pohjana on UPM:n nanoselluloosa, joka valmistetaan pilkkomalla puun sellukuitu äärimmäisin pieniksi kuiduiksi. Yliperttulan mukaan nanosellusta valmistettu vesipohjainen hydrogeeli on täysin puhdas, eikä se aiheuta tulehdusreaktioita joutuessaan kosketuksiin kudosten kanssa.
Nämä ominaisuudet avaavat paljon mahdollisuuksia. Yksi uusi sovellusalue ovat täysin uudenlaiset haavanhoitotuotteet, joilla voidaan hoitaa esimerkiksi palovammoja tai syöpäpotilaiden ihonsiirtokohtia.
”Nanoselluloosasta tehty kalvo eli membraani laitetaan esimerkiksi ihon ottokohdan päälle palovamma potilailla. Kalvoa ei tarvitse vaihtaa hoidon aikana, eikä siitä erity mitään elimistöön. Iho hoitaa kalvon alla itse itsensä kuntoon. Kun iho on parantunut, kalvo putoaa pois.”
Haavanhoitotuotetta on testattu potilailla, ja testin tuloksia on julkaistu useissa kansainvälisissä biomateriaalien, farmasian ja lääketieteen julkaisuissa. Yliperttulan mukaan kehitystyö vaatii laaja-alaista osaamista.
”Fysiologian ohella on tunnettava myös kemiaa, jotta voimme ymmärtää nanoselluloosan kaltaisen biomateriaalin ja ihon eri osien monimutkaista vuorovaikutusta.”
Teksti: Matti Remes
Kuva: Sini Pennanen
