Materiaalipankki
Täältä löydät tarpeelliset ja ajankohtaiset selvitykset sekä muut materiaalia.
Kuvapankki
Toteutetut selvitykset ja raportit
PISA-selvitykset
Vastuullisuus
Vientiteollisuus
Esitetyt kokonaisvaikutukset sisältävät vientiteollisuuden välittömät vaikutukset, välilliset vaikutukset ja
tulovaikutukset jatkuvan toiminnan ja investointien osalta.
Tiedot perustuvat selvitykseen, jonka KPMG Oy Ab laati Teknologiateollisuus ry:n, Kemianteollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta. Selvityksessä tarkasteltiin vuotta 2021. KPMG:n laatimassa selvityksessä tarkastellaan koko suomalaista vientiteollisuutta. Teknologiateollisuuden, metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden yritysten rooli on viennissä aivan keskeinen.
Koko selvityksen pääset lukemaan täältä:
Vuoden 2017 selvityksen pääset lukemaan täältä:
Gaia Consulting Oy:n syksyllä 2018 toteuttaman selvityksen teettivät Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry. EU-maista tarkastelussa olivat mukana Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Puola, Ruotsi, Saksa ja Viro. Lisäksi muista OECD-maista tarkasteltiin Australiaa, Etelä-Koreaa, Japania, Kanadaa ja Yhdysvaltoja. OECD-maiden ulkopuolelta vertailumaina olivat Brasilia, Intia, Kiina ja Venäjä. Näiden kilpailijamaiden vertailun lisäksi tarkasteltiin Suomen sijoittumista EU-alueen keskiarvoon sekä kaikkien OECD-maiden keskiarvoon nähden. Suomi ja Ruotsi sijoittuivat kärkikolmannekseen muita maita useammin.
Lue koko selvitys:
Lisätiedot:
Sami Nikander
Johtaja, Vastuullisuus +358 40 567 4413 sami.nikander(a)kemianteollisuus.fi Näytä yhteystiedotPöyry Management Consulting Oy selvitti Kemianteollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n toimeksiannosta tilasto- ja aineistoanalyysien sekä yrityshaastatteluiden avulla valittuja kilpailukykytekijöitä, jotka katsottiin vientiteollisuuden näkökulmasta olennaisiksi ja yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta kiinnostaviksi. Kartoituksen tarkoitus ei ollut laittaa valtioita paremmuusjärjestykseen vaan avata näkymiä teollisuuden kohtaamaan todellisuuteen kansainvälisessä kilpailussa.
Lue koko selvitys täältä:
Lisätiedot:
Sami Nikander
Johtaja, Vastuullisuus +358 40 567 4413 sami.nikander(a)kemianteollisuus.fi Näytä yhteystiedotTutkimusraportin työaikavertailussa on käytetty Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tuoreinta työvoimatutkimusta. Raportin toisessa osassa kilpailukykysopimuksen merkitystä työllisyydelle ja Suomen kilpailukyvylle tarkastellaan hyödyntäen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen makromallia. Analyysissä erotellaan työajan pidennyksen sekä sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen merkitys kiky-sopimuksen työllisyysvaikutuksille. Tutkimuksen ovat tilanneet Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry sekä Metsäteollisuus ry.
Kauhanen, Antti – Lehmus, Markku: Työaika, työllisyys ja kilpailukyky (ETLA Raportti 92)
Lisätiedot:
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA, +358 50 569 76 27, antti.kauhanen@etla.fi
Ennustepäällikkö Markku Lehmus, ETLA, +358 44 549 84 55, markku.lehmus@etla.fi
Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle p. 050 341 4884
Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä p. 040 778 0182
Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén p. 040 746 3687
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimus ”Työaika, työllisyys ja kilpailukyky” sekä Risto Alangon selvitys ”Kilpailukykysopimuksen työaikaratkaisun vaikutukset vientialojen yrityksissä” ovat saatavilla osoitteista www.teknologiateollisuus.fi, www.kemianteollisuus.fi ja www.metsateollisuus.fi.
Päästökauppa nostaa teollisuuden käyttämän sähkön hintaa 2030-luvulle saakka päästöoikeusskenaariosta riippuen 30-100 % verrattuna hintaan ilman päästökauppaa. Teollisuus tarvitsee paljon energiaa, joten päästökauppa aiheuttaa teollisuudelle lisäkustannuksia noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiolle on edelleen olemassa selkeä tarve. Jos päästöoikeuden hinta nousee 1 €/MWh, sähkönkäyttäjä maksaa siitä 0,6 €/MWh.
Suomalainen teollisuus maksaa 10-30 €/MWh enemmän sähköstään verrattuna maihin, joissa päästökauppaa ei ole. Tämä heikentää teollisuuden kykyä investoida vähähiiliseen teknologiaan ja toiminnan kilpailukykyisenä pitämiseen. Samanaikaisesti Suomen valtion tulot päästöoikeushuutokaupoista kasvavat ja ylittävät teollisuuden epäsuorien kustannusten nousua hyvittävän kompensaation noin 220 miljoonalla eurolla vuodessa.
Power Derivan tekemän selvityksen voit lukea täältä:
Nordic West Office teki suomalaisen vientiteollisuuden – Kemian-, Metsä- ja Teknologiateollisuuden – toimeksiannosta selvityksen yritysjohtajien näkemyksistä Suomesta teollisuuden toimintaympäristönä. Selvitykseen haastateltiin kaikkiaan 30 yritysjohtajaa 27 yrityksestä.
Koko selvityksen löydät täältä:
Vientiliittojen (Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Kemianteollisuus ry) toimesta on julkaistu innovaatiokumppanuusmallien kansainvälistä vertailua koskeva raportti (Collaboration for Success: International benchmark of innovation partnership models). Selvityksen toteuttajina olivat Gaia Consulting Oy ja VTT kevään 2022 aikana.
Selvitys koostuu systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta, kansainvälisten kumppanuuksien edustajien haastatteluista sekä näiden pohjalta tehdyistä analyyseistä. Kumppanuusmalleja tarkasteltiin verrokkimaissa Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Alankomaat.
Selvityksen tarkoituksena oli luoda eväät ja tietopohjaa suomalaisten innovaatiokumppanuuksien kehittämiselle ja teollisuusliittojen vaikuttamistyölle.
Lue raportti täältä: