Meriliikenteen typpirajoitukset eivät pelasta Itämerta mutta syövät vientiteollisuuden kilpailukykyä

Itämeren suojelu on tärkeää, mutta se ei onnistu merirahdin typpisääntelyllä: laivaliikenteen osuus Itämeren typpipäästöistä on vain 1,5 %. Uusilla päästörajoituksilla aiheutettaisiin Suomen vientiteollisuudelle lisärasitteita, kun edessä on raskas sopeutuminen rikkidirektiiviin.

Itämeren rantavaltioiden ympäristökomissio HELCOM:issa on ollut usean vuoden ajan vireillä hanke, joka kiristäisi laivojen typpirajoituksia Itämerellä. Päätöksentekijänä olisi kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO. Asia ei ole kuitenkaan edennyt IMO:on asti, koska Itämeren maat eivät ole olleet asiasta yksimielisiä. 

EU:n komissio on hiljattain ehdottanut, että EU-jäsenmaiden ”typpikanta” syntyisi Euroopan neuvoston päätöksellä, jolloin päätösvalta siirtyisi pois IMO:lta ja yksittäisiltä jäsenmailta.

Toteutuessaan uudet tiukemmat typpimääräykset nostaisivat merirahtien hintoja. Typpipäästöjä vähentävään teknologiaan liittyy epävarmuuksia niin saatavuuden kuin kustannustehokkuuden suhteen. Suomen Varustamot ry:n mukaan rikkipesurit ja typpikatalysaattorit eivät toimi samoissa laivoissa.

Edellä mainituista syistä Suomen ei tule puoltaa Itämeren typpirajoitusten kiristämistä. Suomen ei myöskään tule tukea komission tekemää ehdotusta sitoa EU:n jäsenmaat yhteisen typpikannan taakse. Suomen on tärkeää säilyttää toimivalta itsellään sekä HELCOM:in että IMO:n päätöksenteossa. 

Katso lisää EK:n nettiuutisesta 13.6.2013

Uutisklippi aiheesta Katsomossa (MTV3 Kymmenen uutiset 12.6.2013)