Minna Etu-Seppälä: Maailma ei ole niin synkkä paikallisen sopimisen silmin
Paikallinen sopiminen on otsikoissa. Onko siitä hyötyä yritysten pärjäämiselle? Vaikuttaako se työllisyyteen? Onko sen taka-ajatus palkkojen alentaminen ja työnantajan työnjohto-oikeuden lisääminen? Keskustelua on leimannut toisaalta sopimisen hyötyjen vähättely ja negatiivisuus, toisaalta on myönnetty, että sopimisella on saatu paljon aikaan. Kemianteollisuudessa, jossa yhdessä tekemisen ja sopimisen kulttuuri on pitkä, negatiivisuus sopimista kohtaan hämmentää.
Miltä todellisuus näyttää vientiteollisuuden yrityksissä sopimisen osalta?
Vientiteollisuuden alojen (Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus) yrityksille tehtiin joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 laaja kysely ja haastatteluja paikallisen sopimisen nykytilasta ja neuvottelukulttuurista sekä kehitystarpeista. Kyselyyn vastasi noin 400 yritystä. Selvitys julkistettiin 18.3.2021.
Vaikka joidenkin kysymysten osalta oli painotuseroja eri vientiteollisuuden aloilla, nähtiin paikallisen sopimisen hyödyt hyvin samanlaisina. Sopimisella on yritysten mukaan selvä yhteys, että pystytään vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin, parannetaan kilpailukykyä ja sitoutetaan henkilöstöä. Näillä on myös vaikutusta yritysten mukaan työllisyyteen. Keskeiset keinot, joilla hyötyjä saatiin aikaan olivat mm. joustavat työajat ja paikalliset palkka-, palkitsemis- ja palkkausjärjestelmäratkaisut.
Sopimisen tila ei ole vientiteollisuudessa huono, vaikka kehitettävää löytyy. Yli puolet eli 52 % arvioi paikallisen sopimisen tilan yrityksessä hyväksi tai erittäin hyväksi. Yleisin tapa yrityksissä edistää paikallisen sopimisen kulttuuria oli kiinteä vuorovaikutus luottamusmiesten kanssa (80 %). Tärkeäksi sopimisen kulttuurin kannalta koettiin myös mm. avoin tiedonkulku koko henkilöstölle, luottamus ja rehellisyys.
Paikallisen sopimisen kehitystarpeet liittyvät osin luottamusmiesten toimintaan, esimiesten osaamiseen, itse sopimuksiin tai sovittaviin asioihin ja ylipäätänsä järjestelmän kehittämiseen.
Luottamusmiesten osalta sopimisen edistämiseen kaivattiin enemmän ratkaisuhakuisuutta, luottamuksen nauttimista edustamiensa henkilöiden keskuudessa ja myös työnantajan tarpeiden ymmärtämistä. Vähemmälle tulisi jäädä ammattiliittojen ohjaus. Esille nostettiin myös, että kaikkien luottamusmiehen edustamaan henkilöstöryhmään kuuluvien tulisi voida osallistua luottamusmiehen valintaan. Esimiehiltä kaivattiin enemmän osaamista, mistä lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaan voi sopia. Kaivattiin myös, että paikalliset sopimukset elävät ajassa ja palkkaratkaisujen perälautamääräyksiä saadaan muutettua sopimiseen kannustavammaksi. Nykyisten perälautamääräysten koettiin jarruttavan paikallista sopimista.
Tulevaisuudessa vientiteollisuuden yrityksillä on odotuksia yrityskohtaisuuden lisääntymisestä työehdoista sovittaessa. Toisilla enemmän työehtosopimusten kautta niin että ne muuttuvat nykyistä raamiluonteisemmaksi ja ottavat huomioon mm. yrityskoosta johtuvat erilaiset tarpeet. Toisilla enemmän niin että siirrytään kokonaan yrityskohtaiseen sopimuskäytäntöön.
Paikallisessa sopimisessa piilee paljon potentiaalia
Kemianteollisuudessa 2021 on paikallisen sopimisen vuosi. Työehtosopimusosapuolten kanssa tavoitteemme on saada paikallinen sopiminen uuteen nousuun. Vuoden aikana pureudumme sopimisen peruspalikoihin: yhteistyöhön, neuvottelukulttuuriin, sopimisen haasteisiin ja kehittämistarpeisiin. Ennen kaikkea suhtaudumme positiivisesti sopimiseen. Paikallisen sopimisen hyödyt työnantajalle ja työntekijöille nähdään molemmin puolin pöytää. Lähtökohdat sopimiseen ovat koko vientiteollisuudessa hyvät, minkä tuore selvitys osoittaa. Paikallinen sopiminen ja sen tarpeet kehittyvät ajan myötä, ja niihin on suhtauduttava rakentavasti. Yritystason paikallisessa sopimisessa piilee paljon potentiaalia, jota ei ole varaa jättää käyttämättä, jos mietitään myös koko Suomen etua.
(Julkaistu Uuden Suomen Kumppanisisältönä 19.3.2021)
