Näillä toimilla suomalaisen teollisuuden osaajapula ratkaistaan – Kemianteollisuus esittelee SuomiAreenassa 10 kohdan korjaussarjan

Suomalaisen osaamisen taso on laskenut jo pitkään, mistä kertovat muun muassa jatkuvasti vajoavat Pisa-tulokset ja yritysten kasvava huoli osaajien taitotasosta. Kemianteollisuus painottaa, että kyse on koulutusjärjestelmän haasteista. Nuoria pitää pystyä tukemaan paremmin, jotta työelämävalmiudet saadaan riittävälle tasolle – ja ylikin.

Suomalaisen osaamisen tasosta ja työvoimapulan ratkaisukeinoista puhutaan SuomiAreenalla, Raatihuoneenpuiston lavalla (Teatterikatu 7, Pori) torstaina 29. kesäkuuta kello 12–13. Ratkaisukeinoja paneelissa esittelevät pitkään osaamiskysymysten kanssa työskennellyt kulttuuri- ja tiedeministeri Sari Multala (kok.), Ammatillisen koulutuksen johtajaverkoston SADO ry:n puheenjohtaja Maija Aaltola, opetusneuvos Martti Hellström, Bolidenin vastuullisuusjohtaja Hanna-Leena Heikkilä ja Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Ella Siltanen. Paneelin vetää Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Anni Siltanen.

– Osaamistematiikka herättää jatkuvasti keskustelua kemianteollisuudessa, koska osaajatarpeemme kasvaa jatkuvasti. Ala on asettanut kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet, jotka vaativat muun muassa uuden teknologian innovointia ja niiden käyttöä prosesseissa, mikä vaatii entistä enemmän kyvykkyyksiä ammattiosaajilta, sanoo Anni Siltanen.

Kemianteollisuus esittelee tilaisuudessa kymmenen tärkeintä toimenpidettä, jolla suomalainen osaamistaso saadaan nousuun ja teollisuuden osaajapulaa ratkaistua.

Tässä kymmenen kohdan korjaussarja:

1. Luokanopettajakoulutukseen pakolliseksi riittävä määrä luonnontieteellis-matemaattista (LUMA) koulutusta. Hallitusohjelmassa mainittu LUMA-strategia tulee toteuttaa kiireellisesti.

2. Teknillisten alojen ammatillisen koulutuksen LUMA-opetusta on lisättävä osana yhteisiä tutkinnon osia. Teollisuus tarvitsee osaajia, jotka ymmärtävät teollisten prosessien lainalaisuudet.

3. Ammatillisen koulutuksen vetovoima tulee saada kasvuun. Oppilaiden ohjauksen laatuun tulisi panostaa siten, että ammatilliseen koulutukseen soveltuvat kyvykkyydet tunnistetaan entistä paremmin ja autetaan opiskelijaa hakeutumaan hänelle sopiville aloille.

4. Ammatillisia tutkintoja tulisi joustavoittaa siten, että ne vastaavat entistä paremmin työelämän tarpeisiin.

5. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä pitää entisestään parantaa, jotta koulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Ilman jatkuvaa ja laadukasta vuoropuhelua – ja pitkäjänteistä strategista yhteistyötä – koulutus ei kehity tulevaisuuden työelämän tarpeita vastaavaksi.

6. Nuorten ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon.

7. Sekä lukioihin että ammatillisiin oppilaitoksiin on saatava lisää moniammatillista yhteistyötä, esimerkiksi opinto-ohjausta ja kuraattoreja.

8. Suomeen tulee luoda rekrytointistrategia kansainvälisten ammatillisten osaajien saamiseksi teollisuuteen.

9. D-viisumi tulee laajentaa koskemaan myös ammatillisia osaajia.

10. Englanninkielisten ammatillisten tutkintojen järjestämislupa tulee myöntää automaattisesti, mikäli elinkeinoelämä ja koulutuksen järjestäjä sitä yhdessä hakevat.