Osaajapulan ratkominen vaatii monialaisuutta ja tukea nuorille
Kemianteollisuuden ja Loimu ry:n aamiaistilaisuudessa SuomiAreenassa keskusteltiin siitä, mitä tulisi tehdä, jotta vihreän siirtymän toteuttamiseen tarvittavat osaajat ja heitä tarvitsevat yritykset löytäisivät toisensa.
Paneelissa olivat mukana Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Henriina Rantala, Vihreiden varapuheenjohtaja Silja Keränen, Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund sekä Nesteen biologi Pauliina Uronen. Keskustelussa nousi esiin monipuolisesti näkökulmia siihen, miten nuoret saadaan kiinnostumaan luonnontieteistä, miten pitää huolta tulevaisuuden osaajien mielenterveydestä ja kuinka saada ulkomaiset osaajat tulemaan ja pysymään Suomessa.
Konkretia ja mahdollisuus kehittää ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin nousi esiin keinona houkutella nuoria luonnontieteiden pariin. Poikkitieteelliset tutkinnot, uusien teknisten ratkaisujen toteuttaminen ja soveltavat esimerkit työelämästä nähtiin motivoivina tekijöinä.
– Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön kautta näytetään sitä, miten se polku vie eteenpäin, totesi Nesteen Pauliina Uronen. – Opinnot laajentavat työkalupakkia ja työelämässä näkee, mihin sitä kaikkea voi soveltaa.
Tekniikan alan ja luonnontieteiden osaajat ovat keskeisessä roolissa esimerkiksi nuorille ilmastoahdistusta aiheuttavien ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa.
– Jos haluat parantaa maailmaa, opiskele luonnontieteitä, rohkaisi Vihreiden Silja Keränen.
Tärkeä tekijä tulevaisuuden osaajista huolehtimisessa on myös nuorten mielenterveyshaasteisiin vastaaminen. Vaikka tilanne esimerkiksi kampuksilla on Kai Nordlundin mukaan parantunut korona-ajan jälkeen, panelisteilta löytyi ajatuksia nuorten jaksamisen varmistamiseen. Opiskelijoiden toimeentulon parantaminen ja toimiva arki nähtiin tässä keskeisenä.
Kokoomusnuorten Henriina Rantala kertoi, että hänelle on ollut opintojen aikana tärkeää, että on pystynyt yhdistämään työn ja opinnot järkevästi. Taloudesta huolehtiminen voi olla merkittävä hyvinvointiin vaikuttava tekijä.
Yhteistyö ja kansainvälisyys ovat keskeisessä roolissa osaajapulan ratkaisemisessa
Paneelissa keskusteltiin myös yliopistojen ja yritysten yhteistyön tärkeydestä. Yliopistoihin kaivattaisiin esimerkiksi ammattikorkeakoulujen tavoin konkreettisia työelämään valmistavia kokonaisuuksia.
Ulkomaisten osaajien houkuttelemiseksi Suomeen tulisi panelistien mukaan tehdä aktiivisesti töitä. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että samalla, kun korkeakouluissa on tärkeää tarjota kansainvälisiä opiskeluohjelmia ja mahdollisuuksia työskennellä englanniksi, myös suomen kielen opiskelu on avainasemassa.
Henriina Rantala näkee, että yliopistoissa voi olla kansainvälinen tunnelma, mutta sen ulkopuolella se ei aina ole näin. Hän ehdotti pakollisia kieliopintoja Suomeen tulijoille ja pysyvää oleskelulupaa niille, jotka suorittavat täällä korkeakoulututkinnon.
Helsingin yliopiston Kai Nordlund korosti, että tällä hetkellä Suomessa on hyvin erilaisia työympäristöjä ulkomaisia osaajia ajatellen: joissain high tech -yrityksissä ei välttämättä ole yhtään suomenkielistä työntekijää, kun taas esimerkiksi sairaalamaailmassa työkieli on hyvin selkeästi suomi.
Nesteellä vaihdettiin työkieli englanniksi kymmenen vuotta sitten.
– Halusimme olla valmiita vastaanottamaan ulkomaisia osaajia, Pauliina Uronen kertoo Nesteen kokemuksista. – Neste on muuttunut valtavasti yrityksenä siitä, kun aloitin. Jokaisessa palaverissa on nykyään joku, joka ei puhu äidinkielenään suomea. Työnantajan täytyy nähdä vaivaa, että työntekijät kiinnostuvat yrityksen tarjoamista olosuhteista.
