Rasmus Pinomaa: Hiilineutraalius voi tapahtua – mutta se vaatii toimintaympäristön vakautta yli hallituskausien

Kemianteollisuus tavoittelee alan hiilineutraalisuutta vuoteen 2045 mennessä. Tahtotila on todella kunnianhimoinen, koska se edellyttää, että kemianteollisuus muuttuu perustuksissaan. Tahtotila vaatii tuotantoteknologian murroksen, raaka-ainepohjan mullistamisen sekä mittavia innovaatiopanostuksia. Tavoite on kuitenkin täysin mahdollinen, jos sekä kemianteollisuus että ympäröivä toimintaympäristö tähtäävät samaan tavoitteeseen.

Yhteiskunnan kannattaa kannustaa siirtymään kohti päästöttömän sähkön käyttöä

Yksi merkittävimmistä tekijöistä kemianteollisuuden hiilineutraaliuden kannalta on hinnaltaan kilpailukykyisen ja päästöttömän energian saanti. Raaka-aineiden prosessointi arvokkaiksi aineiksi ja tuotteiksi, jotka lisäävät yhteiskunnan hyvinvointia, vaativat paljon energiaa. Erityisesti sähköistymisessä nähdään valtava potentiaali läpi koko alan. Onkin tärkeää, että yhteiskunta kannustaa siirtymään kohti päästöttömän sähkön käyttöä.

Vakaa toimintaympäristö tuo investointeja Suomeen

Kemianalalla tyypillinen innovaatiosykli on kymmenestä viiteentoista vuotta. Tämä tarkoittaa kolmea tai neljää hallituskautta. Jos Suomen linja esimerkiksi ympäristöpolitiikan tai energiapolitiikan osalta poukkoilee jatkuvasti, lisää se epävarmuutta sijoittaa Suomeen. Suomessa on peruspalikat kohdallaan, jos mietitään investointeja uuteen vähäpäästöisempään teknologiaan. Meillä on osaavaa työvoimaa, teknologiaa haastavat sääolosuhteet ja sähköjärjestelmä, joka on yksi maailman vähäpäästöisimmistä. Jos näihin yhdistetään vielä yli hallituskausien ulottuvat linjaukset, jotka luovat varman ja ennustettavan toimintaympäristön, tulee Suomi olemaan se maa jossa uusi vähäpäästöinen teknologia kehitetään ja kiihdytetään ja josta se viedään maailmalle.

Olemme viiden miljoonan kansa, joka vahvan vientiteollisuuden ansiosta tuottaa hyödykkeitä moninkertaiselle määrälle ihmisiä. Miksemme voisi siis olla myös viiden miljoonan kansa, jonka päästövähennysvaikutukset ovat paljon suuremmat?