Riitta Juvonen: Digiosaamisen kehittäminen on kaikkien tehtävä
Digiosaaminen tunnistetaan yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuuden osaamisalueista, mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä osaamista on kehitettävä ja miten?
Digitalisaation myötä uudet työkalut ja työskentelytavat ovat hiipineet osaksi jokaisen työtä. Koettiinpa uudet asiat uhkana tai mahdollisuutena, on selvää, että jatkuvasta oppimisesta on tullut kiinteä osa työtämme. Suurelta osin osaamisen kehittämisen tarpeet nousevat juuri digitalisaatiosta.
Työelämän digitaalisen murroksen hahmottamista auttaa asian tarkastelu kolmesta eri näkökulmasta: työn tekemisen tapojen muuttuminen, digitaaliset taidot sekä digitalisaation vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen. Näin tehtiin mm. kemianteollisuuden digitaalista transformaatiota käsitelleessä eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen DIP-hankkeessa.
Työelämän digitaalinen muutos nostaa keskiöön työskentelytavat ja johtamisen. Kun työn tekemisen riippuvuus ajasta ja paikasta vähenee ja vuorovaikutus muuttaa muotoaan, lisääntyvät esimiestyön ja työyhteisön yhteistyön haasteet. Itseohjautuvuuden ja ajanhallinnan merkitys kasvaa. On opittava kantamaan entistä enemmän vastuuta oman työn tuloksista.
Digitalisaation myötä ammattiosaamisvaatimukset muuttuvat. Digitaalisten työvälineiden ja sovellusten käyttö on yhä tiiviimpi osa kaikkea työtä, mutta digitaidot eri tehtävissä ovat erilaisia. Tuotantotyössä automaatio hoitaa entistä suuremman osan niistä töistä, jotka aiemmin tehtiin käsin. Asiantuntija saa tueksensa tekoälyä hyödyntävän tukiälyn, joka auttaa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Yrityksen johdon on tunnettava oman alansa tekniikan digitaalinen kehitys, mutta ennen kaikkea ymmärrettävä, miten digitalisaatio muuttaa liiketoiminnan logiikkaa ja markkinoita. Kaikkien ei tarvitse osata ohjelmoida, mutta yleinen ymmärrys digitaalisista työvälineistä omassa työssä kuuluu kaikille.
Kemianteollisuudelle ensiarvoisen tärkeät terveys- ja turvallisuusasiat vaativat digitaalisessa murroksessa erityishuomiota. Työn fyysinen kuormittavuus vähenee, mutta psykososiaalinen kuormitus uhkaa lisääntyä. Jaksamisesta ja palautumisesta on osattava huolehtia uudella tavalla. Turvallisuusasioissa monia uusia osaamistarpeita tuovat kyberuhat ja toiminnan haavoittuvuus.
Miten edellä kuvattuihin moniulotteisiin osaamisvaatimuksiin sitten vastataan? Yrityksissä on tunnistettava oman yrityksen liiketoiminnalle keskeiset kyvykkyydet, ja rakennettava niiden pohjalta oma digiosaamisen kehittämisen strategia. Oppilaitokset vastaavat uusiin osaamistarpeisiin tutkintojen sisältöjä ja opetusmenetelmiä kehittämällä. Yhteistyön tiivistäminen yritysten ja oppilaitosten välillä on entistäkin tärkeämpää, jotta osaamistarpeiden nopeisiin muutoksiin voidaan vastata välittömästi.
Osaamisen kehittäminen ei ole kuitenkaan vain yritysten ja oppilaitosten asia. Jatkuva oppiminen on osa kaikkea työtä ja jokaisen vastuulla. Kyse on asenteesta. Kun pienestä pitäen kasvetaan oppimisen iloon ja uteliaisuuteen, tulee aktiivisesta oman osaamisen kehittämisestä luonteva osa kaikkea tekemistä. Digitalisoituvassa maailmassa tämä onkin kaikkein keskeisin taito.
