Sähkökriisi, inflaatio ja taantuman uhka – kemianteollisuudessa varaudutaan vaikeaan talveen

Sähkön ja muun energian kohonneet hinnat ja saatavuusvaikeudet, kiihtynyt inflaatiotahti ja sumuiset tulevaisuusnäkymät vaivaavat koko taloutta, niin kotitalouksia kuin yrityksiä. Kemianteollisuus ry kysyi jäsenyrityksiltään, miten sähkökriisi ilmenee ja millaisilla keinoilla siihen on varauduttu. Kyselystä selviää, että osalle kemian alan yrityksistä sähkökriisi iskee erityisen kovaa. Tämän poikkeuksellisen ajan keskellä alkaneesta työmarkkinakierroksesta odotetaan vaikeaa.

Kemianteollisuus ry kysyi syyskuun alussa jäsenyrityksiltään, miten sähkön saatavuuteen ja hinnannousuun liittyvät ongelmat näkyvät ja miten niihin varaudutaan. Kyselyn tulokset kertovat, että sähkökriisi on jo vaikuttanut yritysten tuotantoon kolmasosassa jäsenistössä ja koskee tuhansia työntekijöitä.

– Valitettavasti kyselyn tulokset kertovat ahdingosta, ainakin osalla yrityksistä. Kemianteollisuus on erittäin energiaintensiivinen teollisuudenala, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa keskeistä on yritysten ja prosessien voimakas sähköistyminen, ja kemian alan yritykset ovat ottaneet tämän tosissaan. Kun sähkölasku kasvaa nyt nähtävällä vauhdilla, on valtaosalla yrityksistä vaikeuksia siirtää kohonneita kustannuksia lopputuotteisiin. Kyselymme mukaan sähkön hinta on noussut jäsenyrityksissämme keskimäärin 68 prosenttia, mediaanin ollessa 45 prosenttia, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Sampo Pehkonen sanoo viimeisimpien elokuussa ilmestyneiden suhdannetietojen kertovan, miten kemianalan yritysten kasvunäkymät ovat vaihtuneet laskutunnelmiksi.

– Useat keskeisistä indikaattoreista osoittavat käännettä huonompaan. Odotukset tuotannon, työllisyyden ja varastotilanteen kehityksestä ovat nyt negatiivisia. Energiakriisi on saanut yritykset varpailleen.

 

Viisaille ratkaisuille on kysyntää neuvottelupöydissä

Kemianteollisuus on aloittanut viime viikolla syksyn työmarkkinakierroksen. Neuvottelut koskevat tällä hetkellä kemian perusteollisuuden, muoviteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksia sekä kemianalan toimihenkilösopimusta. Ylempien toimihenkilöiden osalta neuvottelut aloitetaan lokakuun alussa.

Neuvotteluja käydään vuoden 2023 palkankorotuksista. Mikäli palkankorotuksista ei löydetä yhteisymmärrystä työntekijöiden ja toimihenkilöiden osalta syyskuun loppuun mennessä, työehtosopimukset päättyvät vuoden 2022 lopussa, elleivät osapuolet toisin sovi. Ylempien toimihenkilöiden osalta neuvotteluaikaa on lokakuun loppuun asti.

– Aina neuvotteluissa on vaikeuskerrointa, mutta nyt olemme aivan poikkeuksellisessa tilanteessa. Raskaiden koronavuosien jälkeen olisi toivonut paluuta normaaliin. Ei palata, ja ilmassa on todellisia ja jo toteutuneita isoja riskejä: inflaatiopiikki, energian hinnan hätkähdyttävä kallistuminen ja raaka-aineiden saatavuusongelmat sekä kasvanut taantuman ja laman riski, sanoo työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

– On tulossa koettelemusten talvi. Nyt jos koskaan on tärkeä löytää viisautta, malttia ja vakautta, kemianteollisuuden kilpailukyvystä pidetään huolta ja työpaikat pystytään säilyttämään. Ei toisteta vuoden 2007 virheitä. Suhteemme neuvotteluosapuoliemme kanssa ovat hyvät, mikä voi olla merkittävä apu tässä vaikeassa tilanteessa.

Lisätietoja

Kemianteollisuus ry

Toimitusjohtaja Mika Aalto,
puh. 050 438 9247, mika.aalto@kemianteollisuus.fi

Johtaja, työelämä, Minna Etu-Seppälä,
puh. 040 778 0182, minna.etu-seppala@kemianteollisuus.fi

Johtava asiantuntija, tilastot ja kansantalous, Sampo Pehkonen,
puh. 040 7634 700, sampo.pehkonen@kemianteollisuus.fi

Viestintäjohtaja Juha Vainio,
puh. 040 688 2609, juha.vainio@kemianteollisuus.fi