Sami Nikander: Kemianteollisuus torjuu ilmastonmuutosta
Tänään julkaistiin hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti. Se keskittyy toimiin, joilla ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Raportin sisältö oli odotettu. Toimia tarvitaan ja pian. Kemianteollisuudella on konkreettisia näyttöjä siitä, miten ilmastonmuutosta hillitään.
Me kemianteollisuudessa tuotamme asiakkaillemme ratkaisuja, joilla vähentää omia päästöjään. Haluamme jättää itsestämme jatkuvasti kasvavan kädenjäljen. Tästä meillä on myös näyttöä. Yritystemme teot bio- ja kiertotaloudessa ovat kansallisia ylpeydenaiheita, hyvänä esimerkkinä muovien kierrätys. Energiamurros vauhdittuu kemianteollisuuden ratkaisuilla, oli kyse sitten tuulimyllyistä, energian varastoinnista tai kaapeleista. Liikkumiseen tuottamamme ratkaisut parantavat mm. ajoneuvojen energiatehokkuutta, luovat ilmastoystävällisempiä polttoaineita ja renkaita. Nämä ovat tarpeen pohdittaessa tulevaisuuden liikennettä ja sen hiilineutraaliutta vuonna 2045. Ratkaisumme asumisen energiatehokkuuteen ja ruokaketjuun auttavat nekin päästöjen vähentämisessä.
Myös oman toimintamme päästöihin on kiinnitetty huomiota omaehtoisessa Responsible Care -vastuullisuusohjelmassamme. Tulokset ovat merkittäviä: tuotantomme kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 27 % ja energiatehokkuutemme on parantunut 21 %. Aika hyvin, sillä kiertotalouteen siirtyminen kuluttaa väistämättä enemmän energiaa. Työ etenee jatkuvasti parantaen. Hiilidioksidin käyttö raaka-aineena on myös pääsemässä pilotoinnista tuotantotasolle. Toivon, että suunnitteilla olevista EU-tason tutkimus- ja innovaatiomissioista etenevät ainakin Low carbon industries ja Affordable and abundant low carbon energy for all -nimiset kokonaisuudet.
Haluan jatkossakin nähdä kemianteollisuudella toimintaedellytyksiä Suomessa. Täällä tuotetut tuotteet tehdään pienemmällä hiilijalanjäljellä, mikä auttaa myös ilmastoa. Tämä keskustelussa valitettavan usein pääsee unohtumaan. Mielestäni meidän pitää keskittää eriasteisen tavoiteprosenttiväittelyn sijaan siihen, miten eri toimijoiden yhteistyöllä luomme Suomesta kilpailukykyisen, globaalin ja investointeja houkuttelevan toimintaympäristön. Se ei onnistu nykyisellä käpertymisellä, jossa Suomen kuvitellaan olevan erillinen saareke muusta maailmasta. Tarvitsemme fiksua, innovatiivista ja kestävää teollisuuspolitiikkaa, jotta voimme pelastaa maailman.
