Sami Nikander: Koronasuosta noustaan viennin vedolla
Aamukahvin lomassa selailin aamun Hesaria ja silmiin osui valtiovarainministeri Matti Vanhasen haastattelu budjettiriiheen liittyen. Ministerin mukaan yksi keskeinen teema on löytää keinoja vientiteollisuuden auttamiseksi. Tämä on järkevää, sillä puolet Suomen hyvinvoinnista tulee viennistä. Jos haluamme nousta tästä koronasuosta, niin se tapahtuu maailmanlaajuisesti katsoen vähäpäästöisen ja globaalia kädenjälkeä kasvattavan vientimme vedolla, näin se vaan on. Kannattaa muistaa, että meillä taitaa olla ainoana maailmassa selvitettynä se, miten ja millä edellytyksillä tämä temppu tehdään vieläpä hiilineutraalisti.
Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä Suomen vientiteollisuuden osista ja siksi ministerin kommentti hyvältä kuulostikin. Nyt vain täytyy saada aikaan sitä tukevia päätöksiä. Hyvää tässä on se, että osa näistä päätöksistä on jo tehty, osaa vain tulee jatkaa ja osaa pitää hieman parannella. Suuresti uutta ei siis tarvitse kehitellä.
Aivan keskeistä on tuunata toimintaympäristömme sellaiseksi, että se tukee kestävää kasvua ja vientiä. Riittävän TKI-rahoituksen maksimaalisen hyödyntämisen varmistamiseksi erityisen keskeistä on saada teolliset investoinnit vauhtiin, dynaamisten vaikutustensa kautta ne ovat hyvinvointimme tae jatkossakin. Tämä vaatii runsaasti pilotointi ja demonstrointilaitoksia. Meidän on yhdessä luotava ne käytännöt, jotka mahdollistavat riskinjakamisen, EU:n elvytysrahan sekä muiden TKI-ohjelmien tarjoaman rahoituksen ohjaamisen tähän käyttötarkoitukseen korkealla hyötysuhteella. Tämä yhteistyö on hyvällä alulla ja sille tulee varata riittävät resurssit. Tämä on keskeistä niin päästöjen vähentämisen, työllisyyden, osaamisen kuin kestävyysvajeen paikkaamisen kannalta.
Budjettiriihen teknisten temppujen osalta jo päätetyn teollisuuden sähköveron laskemista EU:n sallimalle minimitasolle toteuttaminen päätettyä nopeammin sekä erilaisista veronkorotuksista pidättäytyminen, kuten liikennepolttoaineiden verot, ovat keskeisiä. Lisäksi lienee jo aika tunnustaa se, että sanahirviö ”päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi” on puhtaasti sähkön hinnan komponentti, eikä sillä ole mitään tekoa päästöjen kanssa. Tämän jatkaminen on oleellista vientimme kannalta. Samoin yhteisöverotason ja verokannustimien tulee luoda houkutteleva ympäristö tehdä investointeja. Myös teollisuuden kannalta keskeisten raide- ja väylähankkeiden toteuttaminen ovat vähintäänkin tunnin junaan rinnastettavia asioita.
Nykyinen energiatukijärjestelmämme on hieno ja toimiva (energiatehokkuuden edistäminen, energiatuki, uusiutuvan energian tuotantotuki sekä uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki), mutta sitä tulisi laajentaa siten, että näiden hyödyntäminen arvoketjun laajuisesti mahdollistaa rahoituksen hiilineutraalia kiertotaloutta edistäville kohteille. Tai vaihtoehtoisesti tulee luoda uusi instrumentti, joka tämän sallii. Budjettiriihessä tulee varautua kasvavaan rahoituksen tarpeeseen.
Korona on valitettavasti vieraanamme edelleen. Kevään kaltaista sulkua ei yhteiskuntamme enää kestä. On siis tehtävä kaikki temput sen eteen, että niin yhteiskunta kuin vientikin pysyvät toimintakykyisinä. Teollisuus tarvitsee paljon ulkomaisia osaajia esim. huoltotoimiin, joiden saatavuutta ei tule rajoittaa esim. karanteenimääräyksillä. Testaus on tässä keskeistä. Se tulisikin nostaa nopeasti seuraavalle tasolle niin, että se on aukoton, viiveetön ja maksuton testiväylästä riippumatta. Tanskan mallin mukaista matalan kynnyksen pop-in-testaus normaalin väylän rinnalle olisi tässä mielestäni tarvittava lisätoimi. On myös muistettava se, että teollisuus kohtaa koronan ensimmäisen aallon pahimmat vaikutukset vasta nyt ja lähitulevaisuudessa. Käytössä olevan kustannustuen kriteerit eivät huomioi vaikutuksia yrityskohtaisesti. Tämän kriteeristön joustavoittaminen onkin yksi niistä päätöksistä, joita riihessä tulisi tehdä.
