Sami Nikander: Loppuvuoden bestseller tekee veronmaksajasta tuen saajan
Loppuvuoden bestseller on taas luettavana, kun valtioneuvosto laittoi nettiin laatimansa luonnoksen ensi vuoden talousarvioksi. Myönnän, hyppäsin suoraan energiapolitiikan osioon. Nopean siirtymän mahdollista hyvä navigointi, siitä iso kiitos!
Ensi vuodelle ehdotetut energiapolitiikan ja -verotuksen linjaukset ovat pitkälti odotetun mukaiset ja noudattelevat hallitusohjelman linjauksia. Se, mikä jälleen kerran pistää silmään, on alempien verokantojen luokitteleminen tueksi. Tähän mystiseen tukimuotoon liittyvä keskustelu on vellonut jo pidempään. Olenkin huomannut, että keskustelussa alempien verokantojen luokitteleminen tueksi, alkuaikoina vain terminä, mutta nykyään jo suorastaan aikaansaatuna ajatustapana, alkaa olla jo enemmän sääntö kuin poikkeus.
Tämä on erittäin huolestuttavaa, sillä teollisuudelle olennaista on energian kokonaishinta, johon vaikuttavat esimerkiksi verot ja siirtohinnat. Suomessa sähkön hankintakustannus on nykysysteemilläkin suurelle teollisuuskäyttäjälle korkeampi kuin tärkeissä kilpailijamaissamme Saksassa ja Ruotsissa. Saksassa sähkön kokonaishintaa laskevat erilaiset teollisuudelle annettavat hyvitykset ja Ruotsissa energiaintensiivisten yritysten verotus, joka on EU:n sallimalla minimitasolla. Suomessa olemme tästä tasosta kaukana.
Lisäksi, Suomessa pitkät etäisyydet sekä maan sisällä että Suomesta vientimaihin kasvattavat logistiikkakustannuksia itsessään. On tärkeää, että liikenteen polttoaineiden kokonaiskustannus ei kasva.
Kemianteollisuudelle energian vähäpäästöisyys, varmasaantisuus ja kilpailukykyinen hinta ovat tärkeitä. Energia- ja polttoaineverojen vaikutus hintaan on huomattava ja siksi ne tulisi pitää tasolla, joka ei heikennä vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin.
Tässä tukikeskustelussa ei kemianteollisuuden osalta ole siis kyse muusta kuin verojen muodossa tulevien kustannusten suuruudesta. Kustannusnousu tai sen uhka saa yritykset pohtimaan tuotannon sijaintia pitkällä tähtäimellä. Tuotannon siirtäminen Suomesta puolestaan johtaa verotulojen pienemiseen, ei vain energiaveroissa, vaan kaikissa veroluokissa.
Yhtään uutta työpaikkaa ei nimittäin näillä keinoilla luoda, vaan vähennetään nykyisiä ja haitataan uusien työpaikkojen syntymistä niin palveluihin kuin vaikkapa kiertotalouden ratkaisuihin. Jos ette ole huomanneet, ne kaikki ovat syntyneet olemassa olevan tuotannon yhteyteen.
