Sami Nikander: Sähköllä iso rooli ilmastomuutoksen ratkaisemisessa ja teollisuuden investointipäätöksissä − kemianteollisuus on jo oman hiilineutraalisuustavoitteensa asettanut
Eduskuntavaalien ja nyt alkavien hallitusohjelmaneuvotteluiden alla eri tahot ovat julkaisseet selvityksiä ja ehdotuksia siitä, millaisia poliittisia linjauksia tulevan hallituksen tulisi tehdä. Mekin olemme yhdessä muiden keskeisten vientialojen kanssa kantaneet kortemme kekoon.
Talven ja kevään kuluessa on selvinnyt mm. se, että vientiteollisuus tuo Suomen hyvinvoinnista puolet ja työllistää yli miljoona suomalaista (KPMG 2018). Tiedämme myös sen, että on ympäristöteko valmistaa maailman kaipaamia kestäviä ratkaisuja nimenomaan Suomessa (Gaia Consulting 2019). Teollisuuden merkityksestä eri maille kertoo se, että keskeisimmissä kilpailijamaissamme on käytössä monia teollisuuspoliittisia keinoja, joilla varmistetaan oman teollisuuden pärjäämistä globaalissa kilpailussa (Pöyry Management Consulting 2019). Viimeisimpänä selvitimme yritysjohtajien näkemykset siitä, millaisia toimia he odottavat valtion tekevän. Viesti on selvä, perusasiat tulee laittaa kuntoon (Nordic West Office 2019). Kymmenkohtaisesta listasta mainittakoon erityisesti panostukset TKI-toimintaan ja koulutukseen sekä kilpailukykyinen kustannustaso – pitkäjänteisesti ennustettava, reilu sääntely ja verotus.
Mielestäni edellä lueteltu paketti kertoo kaiken oleellisen. Lisäksi huoli ilmastonmuutoksesta on yhteinen. Julkaisimme tammikuussa oman tavoitteemme olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tiedostamme hyvin, että haaste hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on valtava, sillä sen saavuttaminen edellyttää paitsi kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää vähentämistä, myös vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttöönottoa ja hiilidioksidin hyödyntämistä raaka-aineena kemianteollisuuden prosesseissa. Vähäpäästöisen, hinnaltaan kansainvälisesti kilpailukykyisen ja toimitusvarman sähkön tarve tulee kasvamaan huomattavasti. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, pilotointiin ja osaamiseen tarvitaan mittavia investointeja, joissa myös julkisella rahoituksella on oma roolinsa.
Keskeisessä roolissa hiilineutraaliuden saavuttamisessa on vähäpäästöisen ja toimitusvarman energian hinta, niin meillä kemianteollisuudessa kuin koko yhteiskunnassamme. Globaalisti kilpailevassa teollisuudessa energian hinta on vielä keskeisemmässä roolissa, koska emme voi siirtää kustannuksia tuotteidemme hintoihin. Tuleva hallitus voikin tässä tehdä merkittäviä päätöksiä ja luoda toimintaympäristön, joka mahdollistaa investoinnit hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Energian markkinahintaan se ei voi vaikuttaa, mutta muihin energian hintakomponentteihin kylläkin. Suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvylle onkin kriittistä, että verotasoja tarkasteltaessa huomioidaan keskeiset kilpailijamaat.
On hyvä myös muistaa, että uudet teollisuuden investoinnit tehdään niihin maihin, joissa kohtuuhintaista, vähäpäästöistä ja toimitusvarmaa energiaa on saatavilla. Suomi tarvitsee lisää investointeja talouskasvua saavuttaakseen ja luodakseen työpaikkoja. Myös ympäristö kiittää uusista energia- ja materiaalitehokkaista investoinneista maahan, jossa teollisuuden ympäristövaikutukset ovat useita kilpailijamaita pienempiä. Muutokset vaikkapa teollisuuden käyttämän energian verotukseen ja vähähiilisen teknologian TKI-toimintaan voidaan tehdä valtiontalouden kannalta kustannusneutraalisti, tarvitaan vain tahtoa ja hieman uutta ajattelua.
