Sami Nikander: Suomi tarvitsee teollisuusharppauksen – EU:n elvytysraha antaa tähän mahdollisuuden
Koronapandemia on jotain sellaista, jota kukaan meistä tuskin olisi toivonut. Omassa työssä pandemia on näkynyt jatkuvana poikkeusolojen hallintana. Tilanteen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan melkoiset, ja teollisuudessa pahin on vielä edessä. Uskon kuitenkin vahvasti, että me selviämme tästä yhdessä, sen kuuluisan suomalaisen sisun avulla ja myös ketteryydellämme nopeasti omaksua uusia tekemisen tapoja.
Kevään kaltaista yhteiskunnan sulkua emme enää kestä, vaan meidän on löydettävä keinot turvalliseen yhteiskunnan ja liiketoiminnan avaamiseen. Tämä merkitsee väistämättä myös matkustamisen avaamista, sillä maamme hyvinvoinnin mahdollistavat markkinat ovat maailmalla. Puolet Suomen hyvinvoinnista tulee viennistä.
Pienet purot käyvät kalliiksi
Nyt valmisteilla oleva Suomen kestävän kasvun ohjelma EU:n elvytysrahoituksen (RRF) kohdentamiseksi antaa meille mahdollisuuden suunnata kohti kestävämpää tulevaisuutta – oli sitten kyseessä taloudellinen, ympäristö- tai sosiaalinen kestävyys. Koronasuosta noustaan vahvaan osaamiseen pohjautuvan, vähäpäästöisen ja globaalia kädenjälkeä kasvattavan vientimme vedolla.
Meillä on luultavasti ainoana maana maailmassa selvitettynä se, miten ja millä edellytyksillä tämä temppu tehdään, vieläpä hiilineutraalisti. Tässä meillä ei kuitenkaan ole varaa ryhtyä ajattelemaan liian pienesti tai jakaa tulossa olevia elvytysrahoja liian pieniksi puroiksi. Suomi tarvitsee isoja teollisia investointeja sisältävän teollisuusharppauksen, ja tähän erinomaisen mahdollisuuden antaa Suomen kestävän kasvun ohjelman Vihreän siirtymän osio.
Demot ja pilotit – Teolliset investoinnit vauhtiin teollisen mittakaavan kokeiluilla
Kemianteollisuus on merkittävässä roolissa Suomen vientiteollisuudessa ja keskeinen toimija maamme siirtymisessä hiilineutraalin kiertotalouden sisältävään tulevaisuuteen. Aivan keskeistä on muokata toimintaympäristömme sellaiseksi, että se tukee kestävää kasvua ja vientiä. TKI-rahoituksen maksimaalisen hyödyntämisen varmistamiseksi, on erityisen keskeistä saada teolliset investoinnit vauhtiin. Kerrannaisvaikutustensa kautta ne ovat hyvinvointimme tae jatkossakin.
Tämä vaatii enemmän pilotointi- ja demonstrointilaitoksia Suomeen. Meidän on yhdessä luotava ne käytännöt, jotka mahdollistavat riskinjakamisen, EU:n elvytysrahan sekä muiden TKI-ohjelmien tarjoaman rahoituksen ohjaamisen tähän käyttötarkoitukseen korkealla hyötysuhteella. Tässä tarvitsemme tuon edellä mainitun teollisuusharppauksen keskeisenä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tämä on keskeistä niin päästöjen vähentämisen, työllisyyden, osaamisen kuin kestävyysvajeen paikkaamisen kannalta.
Yhdessä me voimme tehdä maailmasta paremman, mutta se vaati katsomista ulospäin, eikä kääntymistä sisäänpäin. Ei siis tehdä sitä virhettä, että käperrymme kuoreemme ja hajautamme EU:n elvytysmiljardit pieniin puroihin, vaan rakennetaan jotain sellaista, jolla voimme taata maamme hyvinvointia vuosikymmeniksi eteenpäin.
