Sami Nikander: VATTilta nappulat edellä liukutaklaus
Valtion taloudellinen tutkimuslaitos (VATT) julkaisi tiistaina 21.6.2016 näkemyksensä aiheesta ”Energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä”. VATT järjesti asiasta taustoitustilaisuuden otsikolla ”Suomi tukee energiasyöppöjä suuryrityksiä sadoilla miljoonilla – turhaan”.
Täytyy sanoa, että vaikka olen vuosien varrella kaikenlaista nähnyt, oli tämä kuin näkökentän ulkorajalta sopivasti nilkkaan tullut nappulat edellä liukutaklaus. Sattuu ja alkaa sapettamaan.
Ensinnäkin sapettaa se, että väitetään energiaintensiivisen teollisuuden, johon iso osa kemianteollisuuttakin kuuluu, olevan laiska tehostamaan energiankäyttöään. Katsokaapa vaikka nykyisen energiatehokkuussopimusjärjestelmän tuloksia. Säästöjä on tehty yli 8TWh:n verran, joka vastaan suurin piirtein 10 % Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Pystyykö joku nokittamaan? Siinä taisi mennä pohja myös siltä ilmastopolitiikka-argumentilta, jota selvityksessä esiin tuodaan. Viimeksi kun tilannetta tältä kulmalta tarkastelin, niin tilastot osoittivat, että energiaintensiivinen teollisuus saavuttaa sille päästökaupassa vuoteen 2020 asetetut tavoitteet.
Halutaanko energiaintensiivinen teollisuus ulosliputtaa Suomesta?
Toki, jos tutkijoiden tavoitteena on se, että Suomesta poistetaan teollisuus, joka tuo noin puolet maamme hyvinvoinnista ja työllistää suoraan tai välillisesti lähes miljoona suomalaista, niin kansainvälisen kilpailukyvyn heikentäminen on siihen hyvä keino. Voidaan sitten laittaa lisää rahaa vaikkapa tuulivoiman tukemiseen, joka sekin syö jo nyt enemmän valtion rahaa, kuin nyt parjattu energiaveroleikkuri. Mutta riittääkö se pyörittämään vaikkapa yhteiskuntamme peruspalvelut?
Energiaverotuksemme on kaukana EU:n sallimasta minimitasosta
Kannattaa varmaan vähän miettiä faktoja. Jopa nyt julkaistu selvitys toteaa sen, että nykyinen järjestelmä toimii suunnitellusti eli kohdistuu yrityksiin, jotka toimivat kireässä kansainvälisessä kilpailussa. On syytä muistaa, että nykyinen energiaverotuksemme on kaukana EU:n sallimasta minimitasosta. Jos nykyinen järjestelmä puretaan, olisivat vaikutukset mittavat. Globaalilla tasolla lisättäisiin kasvihuonekaasujen päästöjä, kun nyt Suomessa toimivat kansainväliset yritykset siirtäisivät tuotantoaan muualle. Seurauksena olisi myös negatiivinen kierre kansantalouteen vähentyneiden työpaikkojen ja vientitulojen putoamisen myötä.
Kyse on tuotantopaikkojen, ei yritysten, keskinäisestä kilpailukyvystä
Eli kiteytettynä. Nykyisenkaltaisessa energiaverojärjestelmässämme nyt tikunnokkaan nostettu energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkuri on keskeinen elementti yritysten pohtiessa toimintansa sijoittumista globaalisti. Energiaverojärjestelmän keskeinen tarkoitus on omalta osaltaan parantaa Suomessa toimivien tuotantolaitosten kilpailukykyä. Järjestelmää tulee siis peilata tehtaiden, ei koko yrityksen tuottavuuteen, liikevaihtoon, nettovoittomarginaaliin sekä pääoman tuottoon, kuten nyt on tehty. Tämä ei ymmärrettävistä syistä ole ollut tutkimuksen tekijöille mahdollista. Samalla on murentunut pohja koko tarkastelulta.
