Sami Nikander: Vientiyritysten kilpailukyvylle energian hinnalla on suuri merkitys
Sitra julkaisi tänään ehdotuksensa ns. kestävän kehityksen verouudistukseksi. Ehdotuksessa siirrettäisiin verotuksen painopistettä tuloverotuksesta ympäristöverotukseen. Vientiyrityksille on tärkeää, että energian hintaan liittyvät verot ja muut maksut ovat kilpailijamaihin nähden samalla tasolla.
Ilmastonmuutos on yhteinen huoli. On tärkeää, että uhka otetaan vakavasti ja siihen reagoidaan, mutta keinot ja vaikutukset sen hillitsemiseksi on arvioitava perusteellisesti. Osa selvityksessä ehdotetuista työkaluista heikentäisi merkittävästi suomalaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.
Suomalaisen vientiteollisuuden menestys ja kehittyminen ovat olennaisia sekä kansantaloudellemme että ympäristölle. Vientiteollisuuden Suomeen luoma hyvinvointi ei ole ristiriidassa ympäristön edun kanssa. Suomalainen teollisuus on tutkitusti vähäpäästöistä verrattuna useimpiin kilpailijamaihin (Gaia Consulting Oy:n tuore raportti). Teollisuus on myös merkittävä työllistäjä Suomessa ja maksaa merkittävästi veroja Suomeen (KPMG:n tuore raportti).
Vientiteollisuuden yritysten toiminta on globaalia. Menestyäkseen kovassa globaalissa kilpailussa teollisuutemme tarvitsee pitkällä aikavälillä ennakoitavan toimintaympäristön sekä tasapuolisen aseman kilpailijoihin nähden. Suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvylle onkin kriittistä, että verotasoja tarkasteltaessa huomioidaan keskeiset kilpailijamaat.
Erityisesti energiaveroissa kustannuserot tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna ovat merkittäviä. Dieseliä verotetaan Suomessa Euroopan viidenneksi tiukimmalla verokannalla. Maksamme muihin maihin verrattuna huomattavan korkeaa veroa, vaikka kuljetusetäisyydet ja ajoetäisyydet ovat pitkiä.
Energiaintensiivisen teollisuuden sähkövero on Ruotsiin verrattuna nelinkertainen. Ruotsissa myös tehtaiden käyttämistä polttoaineista peritään alennettuja verokantoja. Päästökaupan piirissä olevalta teollisuudelta ei Ruotsissa peritä erillistä hiilidioksidiveroa, ja energiasisältöosaan teollisuus saa 70 prosentin alennuksen. Saksassa teollisuus saa energiaveronpalautusta. Lisäksi Saksassa on mahdollista saada palautuksen jälkeisestä osasta lisää palautusta. Tässä muutama esimerkki tärkeimpien kilpailijamaiden käytännöistä.
Suomessa on pyritty lieventämään kilpailijamaiden etumatkaa energiaveron palautuksella, jota on nyt kritisoitu huomattavasti kilpailua vääristävänä tukena. Ruotsi ja Saksa kuitenkin käyttävät voimallisesti vastaavia mekanismeja. Kilpailijamaiden vientiteollisuuden etumatkaa ei kurota umpeen poistamalla palautusjärjestelmää ja verottamalla suomalaista teollisuutta rankemmin. On hyvä myös muistaa, että uudet teollisuuden investoinnit tehdään niihin maihin, joissa kohtuuhintaista, vähäpäästöistä ja toimitusvarmaa energiaa on saatavilla. Suomi tarvitsee lisää investointeja talouskasvua saavuttaakseen ja luodakseen työpaikkoja. Myös ympäristö kiittää uusista energia- ja materiaalitehokkaista investoinneista maahan, jossa teollisuuden ympäristövaikutukset ovat useita kilpailijamaita pienempiä.
