Sampo Pehkonen: Kemianteollisuus pitää osaajistaan kiinni

Satatuhatta työpaikkaa. Se on kemianteollisuuden työllisyysvaikutus. Suurehkon kaupungin väkiluvun verran työpaikkoja. Kemianteollisuuden työllisyysvaikutus syntyy alalla työskentelevistä henkilöistä ja siitä, että alan yritysten tekemät hankinnat lisäävät työ- ja työpaikkamäärää muilla aloilla. Lisäksi alan palkansaajien ostovoima synnyttää työpaikkoja palvelualoille.

Kemianteollisuuden omat toimialat työllistävät noin 35 000 henkeä. Työpaikkoja on ympäri maata. Nokialla valmistetaan renkaita, Porvoossa biopolttoaineita, Kokkolassa kalsiumkloridia, Siilinjärvellä lannoitteita, Valkeakoskella elintarvikepakkauksia ja niin edelleen.

Työllisten määrä kemianteollisuudessa on pysynyt samalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta. Työpaikoista ja osaajista pidettiin kiinni myös ensimmäisenä pandemiavuonna 2020, vaikka kysyntä notkahti useilla aloilla.

Tämä kertoo uskosta tulevaisuuteen. Kuten myös se, että investointien, jotka olivat vuosittain miljardin luokkaa 2010-luvulla, ennakoidaan kasvavan vuonna 2021. Yksittäisistä investoinneista nostettakoon esille Bayer Oy:n lääketehdashanke Turussa.  

Kirimisen varaa on

Huomionarvoista kuitenkin on, että vielä ennen finanssikriisiä kemianteollisuus työllisti nykyistä enemmän suomalaisia. Parannettavaa riittää.

Onneksi alalla on potentiaalia. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetään vuosittain melkein puoli miljardia. Fokus on hiilineutraaliudessa ja vihreässä kasvussa. 

Keskeistä kemianteollisuuden kasvun kannalta on, millaiseksi toimintaympäristö Suomessa muodostuu. Jäsenkyselyjen mukaan hallituksen toimet tai toimettomuus vaikuttavat investointihaluihin. Työllisyystoimia ja velkaantumisen taittamista odotetaan.

Yhtä lailla syksyn työmarkkinaneuvotteluista toivotaan joustoja ja paikallisuutta edistäviä ratkaisuja.

Maamme kemianteollisuuden iskukyky korostuu entisestään, jos ja kun koko maailmantaloutta nostattanut suhdannehuippu pyyhkii hiljalleen ohi. Pidetään huolta työllisyydestä!