Sampo Pehkonen: Reaaliansiot laskussa läpi Euroopan
Suomalaisten palkansaajien reaaliansiot laskivat 2,7 % tammi-maaliskuussa. Kuluttajahinnat nousivat siis palkkoja enemmän. Viimeksi saman mittaluokan lasku reaaliansioissa koettiin vuonna 1977.
Poikkeuksellinen tilanne koskettaa koko Eurooppaa. Tammi-maaliskuussa Euroalueen inflaatio oli keskimäärin 6,1 %. Samalla ajanjaksolla palkkojen sopimuskorotukset olivat 2,8 %.
Tietoa siitä, kuinka paljon palkat ovat nousseet sopimuskorotuksia enemmän, ei vielä ole. Joka tapauksessa euroalueella reaaliansioiden supistuminen näyttäisi olevan samaa luokkaa kuin Suomessa.
Maakohtaiset erot ovat tosin suuria. Virossa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskipalkka nousi 5,1 % ja hinnat 12,5 %. Reaaliansiot laskivat siis 7,4 %.
Inflaation taustalla poikkeusajat
Korona on sotkenut globaaleja toimitusketjuja. Tämän johdosta aiemmin yleistä hintatasoa laskeneet kulutustavarat ovat nyt kiihdyttäneet inflaatiota.
Kulutustavaroita suurempi inflaation lähde on ollut energia. Huhtikuussa euroalueen inflaatiosta 50 % johtui suoraan energian kallistumisesta. Energiakustannukset nostavat hintoja myös välillisesti muiden lopputuotteiden kautta.
Energian hintaa on nostanut etenkin Venäjän hyökkäyssota. Tämän lisäksi vihreä siirtymä aiheuttaa painetta energian hinnoille. EU-maat tuottavat yhä noin 70 % energiastaan fossiilisilla polttoaineilla, joten siirtymäsarkaa riittää.
Oleellista nykyisessä inflaatiossa on, että se johtuu pitkälti tarjontatekijöistä. Tuotantoketjut tökkivät, ja energiaa ja energiahyödykkeitä on saatavilla aiempaa vähemmän. Tämän vuoksi Eurooppa on ainakin hetkellisesti aiempaa köyhempi, ja ostovoiman supistuminen on tästä suora seuraus.
Euroopassa ostovoimaa on tuettu poliittisilla päätöksillä
Ostovoiman supistuminen on johtanut monissa Euroopan maissa erilaisiin tukipaketteihin. Ajatuspaja Brugelin kokoamassa listassa Suomen matkakuluvähennys ja jakeluvelvoitteen lievennys eivät näyttäydy erityisen poikkeuksellisina toimina. Esimerkiksi Saksassa alennetaan kesäkuun alussa bensan verotusta noin 30 sentillä ja dieselin 14 sentillä per litra.
Tukitoimien mielekkyydestä voidaan olla montaa mieltä, mutta yhden ideanjyvän ne sisältävät. Mikäli ostovoimaa paikkailtaisiin suurilla palkankorotuksilla, kasvaisi inflaatio entisestään palkankorotusten siirtyessä eteenpäin tuotteiden hintoihin. Tämä taas synnyttäisi tarpeen uusille palkankorotuksille. Tätä kierrettä pyritään hillitsemään tukemalla ostovoimaa toisilla tavoin.
Nykytilanne korostaa tarvetta investoida puhtaaseen energiaan entistä pontevammin koko Euroopassa. Näissä talkoissa Suomellakin on osansa. Uusien investointien lupakäsittelyyn on edelleen varaa laittaa lisävauhtia.
