Suomalaisyritykset kokosivat voimansa − Kansallinen vetyklusteri edistää yhteistyöllä vetytalouteen siirtymistä

Eurooppa kurottaa ilmastotavoitteisiinsa vedyn avulla. EU:ssa onkin meneillään kunnianhimoinen siirtymä kohti vetytaloutta, ja tässä siirtymässä Suomen kannattaa olla aktiivisesti mukana. Yritysvetoinen kansallisen vetyklusteri on perustettu vauhdittamaan vetytaloutta ja kehittämään vetyyn liittyvien ratkaisujen vientiä.

Yritysvetoinen kansallinen vetyklusteri vauhdittaa vetytalouden ja yritysten kilpailukyvyn kehittymistä edistämällä yhteistyöllä investointeja ja vetytalouden kehittymisen kannalta suotuisaa toimintaympäristöä. Tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa, vientiä ja työpaikkoja Suomeen.

− Kansallinen vetyklusteri tuo toimijat yhteen. Systeemitason muutokseen tarvitaan koko teollinen elinkeinoelämä mukaan, sanoo Kansallisen vetyklusterin puheenjohtaja Outi Ervasti.

Helmikuussa 2021 toimintansa aloittavassa Kansallisessa vetyklusterissa on aloitusvaiheessa mukana noin 30 vetytalouden kehittämisen kannalta merkittävää yritystä. Ohjausryhmän muodostavat ABB:n, Aurelia Turbinesin, Gasgrid Finlandin, Fortumin, Nesteen, SSAB:n, UPM:n ja Wärtsilän edustajat.  

− Tärkein tavoitteemme on vauhdittaa yritysten vetytaloutta kehittäviä investointihankkeita. Tässä rahoituksella ja sääntelyllä on merkittävä rooli, Outi Ervasti sanoo

− Suomessa pitäisi pikaisesti saada liikkeelle demonstraatiohankkeita, joilla voidaan testata ja skaalata tuotteita ja palveluita kansainvälisille markkinoille. Nyt valmisteilla olevaa Suomen EU:n elpymispakettia pitäisi käyttää hyppynä kestävään talouteen myös tukemalla vetytalouteen siirtymistä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on ollut mukana ideoimassa kansallisen vetyklusterin syntymistä, ja klusteri toivookin hyvän yhteistyön jatkuvan ministeriön ja esimerkiksi Business Finlandin kanssa. Myös työ- ja elinkeinoministeriössä kansallisen vetyklusterin syntymistä pidetään osoituksena yritysten valppaudesta.

− Esitin syyskuussa alan yritysten tapaamisessa vahvan vetoomuksen kansallisen vetyklusterin käynnistämiseksi. Kiitän yrityksiä ripeästä järjestäytymisestä. Yritysten aktiivisuus ja voimien yhdistäminen auttavat Suomea pysymään vetytalouden kehityksen kärkijoukoissa, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

− Näemme ministeriöissä vetytalouden tärkeänä osana teollisuuden vähähiilitiekarttojen toimeenpanoa. Se on oleellinen osa EU:n laajuista vihreää siirtymää ja siksi uskon, että vetytalouden ja hiilidioksidin hyödyntämisen demonstraatioita voidaan vauhdittaa Suomen kestävän kasvun ohjelmalla, arvioi valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen tavattuaan kansallisen vetyklusterin ohjausryhmän 9.2.2021.

Kansallinen vetyklusteri hakee tiivistä yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa, etsii pohjoismaisia kumppaneita ja tulee olemaan mukana valituissa kansainvälisissä verkostoissa. Suomalaiset yritykset ovat jo aktiivisesti mukana esimerkiksi European Clean Hydrogen Alliancen roundtable -toiminnassa. Vetyklusterin yhtenä konkreettisena tavoitteena on edistää yritysten mahdollisuutta kotiuttaa tehokkaammin EU-rahoitusta sekä valmistella uusi vetytalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Suomeen. Vetyklusterin näkökulma on sektorirajat ylittävä sisältäen esimerkiksi vetyjohdannaiset polttoaineet, kaasut ja kemikaalit.

Kansallisen vetyklusterin valmistelussa ovat olleet mukana toimialaliitot Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Metallinjalostajat, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus.

Mitä tarkoittaa vetytalous?

Vetytalous tarkoittaa tulevaisuuden visiota, jossa vety on tärkeä osa energiajärjestelmää. Tässä yhteydessä vety toimii energiavarastona uusiutuvalle energialle. Vety on monipuolinen aine, josta  voidaan tehdä uudestaan sähköä ja lämpöä, ja sitä voidaan käyttää myös liikennepolttoaineena. Vety toimii myös tärkeänä kemikaalina teollisuuden prosesseissa yhdistettäessä hiilidioksidin hiilen kanssa. Siirtymällä päästöttömästi tuotettuun vetyyn voidaan saavuttaa merkittävä vaikutus teollisuuden pyrkimyksissä kohti hiilineutraaliutta.

Lisätietoja

Lisätietoja Kansallisen vetyklusterin ohjausryhmän jäseniltä

Outi Ervasti, puheenjohtaja, Neste, 050 458 9741, outi.ervasti@neste.com

Marko Janhunen, UPM, 0204 150572, marko.janhunen@upm.com

Sakari Kallo, SSAB, 040 530 1862, sakari.kallo@ssab.com

Matti Malkamäki, Aurelia Turbines, 050 543 5260, matti.malkamaki@aureliaturbines.com

Mikko Muoniovaara, Fortum, 040 162 2740, mikko.muoniovaara@fortum.com

Olli Sipilä, Gasgrid Finland, 040 589 4686, olli.sipila@gasgrid.fi

Simo Säynevirta, ABB, 050 332 4475, simo.saynevirta@fi.abb.com

Mikael Wideskog, Wärtsilä, 040 356 0723, mikael.wideskog@wartsila.com