Suomeen tarvitaan tervettä keskustelua teollisuuden kilpailukykytekijöistä

Tuoreen kartoituksen mukaan Suomella on vientiteollisuuden näkökulmasta useita vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa. Näitä ovat esimerkiksi vakaa yhteiskunta ja hyvin koulutetut kansalaiset. Tästä huolimatta teollisuuden investointien, kannattavuuden ja tavaraviennin kehitys laahaa moneen kilpailijamaahan verrattuna jäljessä. Mitä Suomen kilpailijamaissa tehdään – ja onko sillä väliä?

Pöyry Management Consulting Oy selvitti tilasto- ja aineistoanalyysien sekä yrityshaastatteluiden avulla valittuja kilpailukykytekijöitä, jotka katsottiin vientiteollisuuden näkökulmasta olennaisiksi ja yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta kiinnostaviksi. Kartoituksen tarkoitus ei ollut laittaa valtioita paremmuusjärjestykseen vaan avata näkymiä teollisuuden kohtaamaan todellisuuteen kansainvälisessä kilpailussa.

Suomen keskeisissä kilpailijamaissa pyritään parantamaan teollisuuden toimintaympäristöä ja houkuttelemaan investointeja maahan useilla eri tavoilla. Teollisuuden menestymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi hallitusohjelmien linjaukset, veroratkaisut, tuet sekä politiikan ennustettavuus ja vientipainotteisuus. Haastateltujen yritysten mielestä hallituspolitiikka suuntaa ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle. Siksi kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön merkitys teollisten investointien ohjautumiselle pitäisi Suomessa nostaa nykyistä paremmin esille. Haastatellut yritykset näkevät Saksan vahvistavan investointihalukkuutta pitkäjänteisellä ja teollisuusmyönteisellä politiikalla. Ruotsin vahvuudeksi koetaan politiikan vientipainotteisuus ja teollisuuden kuuleminen yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Saksan hallitusohjelmista huokuu voimakkaasti teollisuusmyönteinen tahtotila. Esimerkiksi vuoden 2018 hallitusohjelmassa todetaan, että teollisuus on investointien, innovaatioiden ja työllisyyden edistäjänä saksalaisen talouden vahva ydin. Helmikuussa 2019 julkaistu ja vuoteen 2030 ulottuva Saksan teollisuusstrategia tavoittelee teollisen johtoaseman säilyttämistä. Strategian mukaan ilman teollisuuden työpaikkoja Saksa ei voi säilyttää korkeaa koulutuksen, sosiaaliturvan, terveyden ja infrastruktuurin tasoa. Saksan ja Ruotsin teollisuusohjelmat (Plattform Industrie 4.0, Smart industri) ovat yhdistäneet talouden, järjestöjen, tieteen, ammattiliittojen ja politiikan tekijöitä käsittelemään teollisuuden uudistumista. Suomen hallitusohjelmista ei ole ollut luettavissa vastaavaa, pitkälle ulottuvaa teollisuuspoliittista tahtotilaa kuin Saksassa, vaikka nykyisessä hallitusohjelmassa kilpailukykyhuoli on kiitettävästi tunnistettu.

Osaaminen ja innovaatiot menestyvät, jos ne johtavat tuotannolliseen tai muuhun liiketoimintaan. Usein ne rakentuvat jo olemassa olevan tuotannon päälle. Uudistava tuotekehitys ja teollinen toiminta eivät ole toisistaan erillisiä toimintoja. Innovaatiokyvyn osalta vahvasti teollinen Saksa on luokiteltu maailman kärkimaaksi ja sen koalitiosopimuksissa tuodaan esiin teollisuus innovaatioiden ytimenä. Innovaatioiden tärkeys korostuu valtioiden ohjelmissa ja yrityshaastatteluissa. Osaamisen suhteen Suomi pärjää useilla mittareilla hyvin, mutta maan sisäisen työvoiman liikkuvuuden osalta heikosti. Haastattelujen mukaan suomalaista työntekijää pidetään arvossa, mutta työn tuottavuudessa ja työmarkkinoiden joustavuudessa on parannettavaa. Perustuotannossa tarvitaan paljon uusia ammattiosaajia jo pelkästään suuren eläköitymisen takia. Tuotekehitykseen on oltava tarjolla korkeakoulutuksen saaneita huippuosaajia.

Suomessa energiaintensiivisen teollisuuden energiakustannus olisi huomattavasti keskeisiä kilpailijamaita korkeampi ilman alhaisempaa sähköveroa sekä erityisesti energiaveron palautusta. Ruotsissa teollisuuden sähkövero on laskettu minimitasolle, mikä tekee Ruotsista sähkökustannuksiltaan erittäin edullisen kilpailijamaihin verrattuna. Saksassa on jo hallitusohjemassa otettu tavoitteeksi energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen.

Valtiontukien osuus on raportin vertailumaista Suomessa ja Ruotsissa pienempi (alle 1% BKT:sta) kuin kilpailijamaissa Tšekissä, Saksassa ja Puolassa (yli 1 % BKT:sta). Kasvavan teollisuustuotannon ja viennin Puolassa EU-rahoituksella on merkittävä rooli teollisuudelle. Suomen rahoitusjärjestelmän kehittyneisyys arvioidaan Saksan ohella hyvin kilpailukykyiseksi. Toisaalta byrokratian nähtiin heikentävän suomalaisten PK-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää tukia eikä tarjolla ole vastaavaa apua kuin esimerkiksi Saksassa.

Yhteiskunnan yleisen toimivuuden osalta Suomi pärjää erinomaisesti kilpailijamaihin verrattuna. Sen sijaan infrastruktuuria ja logistiikan suorituskykyä kuvaavissa mittareissa Suomi ei pärjää Ruotsille ja Saksalle, mutta on selkeästi vahvempi kuin Puola.

”Viimeaikaisten selvitysten mukaan vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja suomalainen vientiteollisuus on maailman kärkeä ympäristöindikaattorien maavertailussa . Jotta näistä vahvuuksista pystytään pitämään kiinni, on katsottava, millaisista tekijöistä kansainvälinen kilpailukyky todella koostuu. Tähän keskusteluun Pöyryn kartoitus tuo tärkeää tietoa”, toteavat Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola ja Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Kartoituksen teettivät Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry.

Lisätietoja

Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry, p. 050 438 9247

Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry, p. (09) 132 6600

Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry, p. 0400 633 751