Suomella ei ole varaa pudota kelkasta – osaamistason lasku vaikuttaa suoraan kilpailukykyymme
Suomalaisen osaamistason lasku on puhututtanut kovasti viime aikoina. Me teollisuudessa olemme erityisesti huolissamme luonnontieteiden ja matematiikan (LUMA) osaamisen tason laskusta. Suomalainen kemianteollisuus on sitoutunut olemaan hiilineutraali ja luontopositiivinen vuoteen 2045 mennessä, ja tähän tavoitteeseen voimme päästä vain huipputason teknologiaratkaisujen avulla. Nämä ratkaisut vaativat huipputason osaamista niin ammatillisella tuotannon tasolla kuin innovaatio- ja tutkimuspuolellakin. Suomella ei ole varaa pudota kelkasta – osaamistason lasku vaikuttaa suoraan pienen maamme kilpailukykyyn.
Kemianteollisuus ry julkaisi perjantaina 2.12. yhdessä useiden työelämän edunvalvontajärjestöjen kanssa selvityksen, jossa tarkastellaan Viron verrattain erinomaista Pisa-menestystä LUMA-aineissa ja pohditaan, miten Suomi voisi ottaa mallia Virosta. Tälle selvitykselle on ollut valtakunnassamme tarvetta jo pitkään. Virossa LUMA-osaaminen on nousujohteista siinä, missä suomalaisten nuorten luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen taso on laskussa.
Erityisesti Suomessa on syytä kantaa huolta osaamisen nopeasta ja jyrkästä laskusta sekä osaamisen kasaantumisesta ja sukupuolittuneisuudesta. Suomalaisten tyttöjen osaaminen on edelleen verraten hyvää, mutta he eivät syystä tai toisesta hakeudu luonnontieteellisille aloille.
Suomalaisten nuorten motivaatio paneutua ja kiinnostua LUMA-aineista ei ole samalla tasolla kuin naapurimaassa, eivätkä suomalaisnuoret monesti osaa haaveilla tulevaisuudesta luonnontieteellisten tai teknillisten haasteiden ratkaisijoina. Se on harmillista, sillä ratkaisijoita teollisuus tarvitsee. Meillä on tarjolla maailmanpelastustöitä monenlaisille LUMA-osaajille, ja on vaikea kuvitella montaa tärkeämpää asiaa kuin tulevaisuuden energiaratkaisut tai uusiutuvat polttoaineet.
Teollisuuden on näissä talkoissa tehtävä osansa. Meidän on pystyttävä osoittamaan nuorille, miksi teollisuudessa kannattaa tehdä töitä ja millaisia urapolkuja me pystymme tarjoamaan. On erittäin tärkeää, että pystymme esimerkein kertomaan, mitä teollisuudessa tehdään – ja vielä tärkeämpää on pystyä tarjoamaan jatkossakin nuorille työelämään tutustumisen mahdollisuuksia, kesätöitä ja työssäoppimista. Voisimme yhdessä myös pohtia, miten lisäämme opinto-ohjaajien tietoisuutta teollisuuden aloista, hiilineutraaliustavoitteista ja näiden asioiden tärkeämpääkin tärkeämmästä merkityksestä Suomen tulevaisuudelle.
Selvityksessä edunvalvontajärjestöt julkaisivat suosituksia suomalaisen LUMA-osaamisen nostamiseksi takaisin huipputasolle. Niihin lukeutuvat mm. tiede- ja matematiikkakerhojen tuominen osaksi lasten ja nuorten iltapäivätoimintaa ja opintojen ohjaus edellä mainittuun suuntaan. Lisäksi koko koulusysteemiämme ja sen itseohjautuvuuden lähtökohtaa on syytä tarkastella kriittisesti. Lisäksi yhä useampi lapsi tulisi saada varhaiskasvatuksen piiriin. Suomi tarvitsee napakan strategian, jolla pidetään huolta siitä, että voimme tulevaisuudessa jälleen olla ylpeitä asemastamme osaamisen ja koulutuksen ykkösmaana – myös LUMA-osaamisessa.
Pyysin jäsenyrityksemme Nesteen toimitusjohtajalta Matti Lehmukselta kommenttia siitä, millaisena hän näkee LUMA-osaamisen varmistamisen merkityksen yrityksen tulevaisuuden näkökulmasta. Vastaus kiteyttää osuvasti sen, miksi meidän on kansana reagoitava välittömästi osaamistason laskuun:
– Nesteen menestys perustuu innovatiivisuuteen, rohkeuteen sekä pitkäjänteiseen ja järjestelmälliseen tutkimukseen ja kehitykseen. Toimintaympäristömme muuttuu ja kansainvälistyy, minkä johdosta tarvitsemme jatkossakin monimuotoista ja korkeatasoista osaamista. Luonnontieteellis-matemaattisen osaamisen varmistaminen on yksi menestystekijöistä, jonka avulla voimme tuottaa uusiutuvia ja kiertotalousratkaisuja asiakkaillemme ja auttaa heitä saavuttamaan päästövähennystavoitteensa myös tulevaisuudessa.
– Samalla haluamme kannustaa kaikkia nuoria – niin tyttöjä kuin poikia luonnontieteellis-matemaattisaineiden pariin, sillä vain vahva osaaminen, monimuotoinen ongelmanratkaisukyky ja uudet ideat takaavat menestykselle jatkuvuutta, jatkaa Lehmus.
