Suomen 2000-luvun palkkakehitys yllättää
Viime vuosina on puhuttu paljon suomalaisten palkkakehityksestä. Tässä keskustelussa on jäänyt huomioimatta, että Suomessa kuluttajahinnat ovat nousseet hitaammin kuin euroalueella sekä se, että 2000-luvulla palkkakehitys on ollut Suomessa euromaita nopeampaa.
EU:n tilastoviranomaisten mukaan tehtyä työtuntia kohden maksetut palkat ja palkkiot nousivat Suomessa 90 prosenttia vuosina 2000–2023, kun taas euroalueella vastaava nousu oli 82 prosenttia[1].
Tarkasteltaessa ansiotason kehitystä lyhemmissä jaksoissa havaitaan, että vain kiky-sopimuksen sävyttäminä vuosina 2015–2020 kehitys jäi Suomessa euroalueen keskiarvon alapuolelle. Nopeimmin palkkataso nousi Suomessa 2000-luvun alkupuolella. 2020-luvulla kehitys on ollut likimain yhtenevää euroalueen kanssa.
Palkkojen kehitykseen vaikuttavat sopimuskorotukset, palkkaliukumat sekä ammattirakenteen muutos. Asiantuntija-ammateissa työskentelevien määrä on kasvanut Suomessa (+ 54 %) ja euroalueella (+ 59 %) saman suuntaisesti[2].
Suomessa inflaatio on ollut matalampaa kuin euroalueella
Suomessa kuluttajahinnat ovat nousseet vähemmän kuin useimmissa euromaissa. Hintataso nousi 55 prosenttia Suomessa vuosina 2000–2023, ja euroalueen vastaava nousu oli 63 prosenttia[3]. Etenkin elintarvikkeiden ja energian hinnat ovat nousseet Suomessa hitaammin.
Inflaatio on siis leikannut palkansaajien ostovoimaa Suomessa vähemmän kuin tyypillisellä euroalueen kansalaisella[4].
Tämän johdosta Suomessa reaaliansiot ovat kasvaneet 2000-luvulla 23 prosenttia, kun euroalueella vastaava kasvu on ollut 12 prosenttia. Kiky-aikojen palkkamaltti ei ole siis suistanut suomalaisten palkansaajien ostovoimaa allikkoon muihin euromaihin verrattuna.
TES-neuvottelut alkavat haastavassa tilanteessa
Kemianteollisuuden osalta työehtosopimusneuvottelut alkavat haastavassa tilanteessa. Alan tuotantomäärät ovat supistuneet noin 10 prosenttia muutaman viime vuoden aikana.
Tuotantomäärissä on näkynyt viime kuukausina pieniä positiivisia merkkejä, mutta merkittävää nousua ei toistaiseksi ole näkyvissä. Alan yritysten tilauskanta on yhä keskimääräistä heikompi.
Tämän ohella alalla on kannattavuushaasteita. Tuotantopanosten hinnat ovat nousseet, mutta myyntihintoja ei ole voitu nostaa samalla mitalla. Kemianteollisuuden yritysten arvio nykyisestä suhdannetilanteesta sai Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskuun barometritiedoissa arvon -5.6. Pitkän aikavälin keskiarvo on +6.2.
[1] Lähde: Eurostat, kansantalouden tilinpito. Palkkakehitys on laskettu jakamalla kansantalouden tasolla maksetut palkat ja palkkiot (D1) palkansaajien tehdyillä tunneilla (E22). Vrt. ansiotasoindeksin kehitys samalla ajanjaksolla 89,4 %.
[2] Kansainvälisen ammattiluokituksen mukaan, erityisasiantuntijat ja asiantuntijat yhteensä. Muutosprosentit 2002–2023, sillä vuoden 2002 luokittelumuutoksen johdosta aiemmat tiedot eivät ole vertailukelpoisia.
[3] Tässä esitetyt inflaatioluvut perustuvat EU:n yhdenmukaiseen inflaatiokäsitteeseen, joka ei sisällä asuntolainojen korkoja. Suomen kansallisessa inflaatiokäsitteessä korot ovat mukana. Kuitenkaan sillä, kumpaa inflaatiokäsitettä käytetään ei ole suurta merkitystä 2000-luvun tarkastelussa. Itse asiassa kansallinen inflaatiomittari on noussut 2000-luvulla yhdenmukaistettua inflaatiota hitaammin, sillä nollakorkojen aikaan korot hidastivat inflaatiota. Viime vuosien osalta puolestaan kansallinen inflaatiomittari on noussut nopeammin.
[4] Mikäli tarkasteltaisiin EU:ta euroalueen sijaan, olisi vuosien 2000-2023 inflaatioprosentti 73.
Lue seuraavaksi
“Opin, kuinka iso osa kemia on jokaisen arkea” – TET-harjoittelija Emil Wolgast kertoo viikostaan Kemianteollisuudessa
Tarve osaajista haastaa Euroopan teollisuutta – ratkaisuja etsitään Suomen johdolla
