Hyppää sisältöön

Suomessa pitäisi puhua osaamistason, ei koulutustason nostosta

Helsingin Sanomien taannoisessa artikkelissa nousi esiin huoli suomalaisten koulutustasosta. Haastatellut asiantuntijat peräsivät lisäpanostuksia korkeakoulutukseen ja kantoivat huolta suomalaisesta koulutuspolitiikasta, jossa vastoin useiden OECD-maiden linjaa on tuettu ammatillista koulutusta. Artikkelissa haastateltujen taloustieteilijöiden mukaan ammattikoulupanostukset on tehty korkeakoulutuksen ja suomalaisen koulutustason kustannuksella.

Panostus koulutukseen on aina panostus tulevaisuuteen, talouteen ja kilpailukykyyn. Siksi mekin kemianteollisuudessa olemme kantaneet huolta koulutusleikkauksista. Vuoden 2024 aikana leikkaukset ovat kuitenkin kohdistuneet vahvasti ammatilliseen koulutukseen, kun taas korkeakoulutukseen on osoitettu lisäpaikkoja.

”Korkeakoulutukseen saadaan lisää opiskelijoita vain, jos peruskoulu, lukio ja ammatillinen koulutus ovat kunnossa.”

Vientiteollisuus on Suomen talouden selkäranka. Jotta vientiteollisuus voi tuoda jatkossakin hyvinvointia Suomeen, tarvitsee se huippuosaajia sekä suorittavaan työhön että innovoimaan uusia ratkaisuja alati kehittyvään ja puhtaan siirtymän vaateisiin vastaavaan tuotantoprosessiin.

> Lue HS:n artikkeli täältä: Lisää koulutusta, lisää tuottavuutta

Osaajatarpeeseen vastataan ja kilpailukyky taataan tarkastelemalla koulutusjärjestelmää kokonaisuutena, polkuna, jossa yksi vaihe johtaa seuraavaan. Prosessin jokaisen vaiheen tulee olla yhtä toimiva ja yhtä vahvalla pohjalla. Korkeakoulutukseen saadaan lisää opiskelijoita vain, jos peruskoulu, lukio ja ammatillinen koulutus ovat kunnossa. Toimiva ammatillinen väylä olisi erinomainen tapa tuottaa lisää hakijoita korkeakoulutukseen. Tärkeää olisi myös varmistaa, että jokainen koulutuksessa aloittanut saattaa tutkintonsa loppuun.

Koulutustason noston sijaan pitäisikin puhua suomalaisen osaamistason nostosta. Tarvitsemme koulutuspanostuksia yhtäläisesti perusopetukseen, toiselle asteelle kuin korkeakoulutukseen. On tärkeää varmistaa, että Suomi jatkossakin pysyy arvostettuna osaamisen ja koulutuksen kärkimaana ja pystyy muun muassa nostamaan sijoitustaan OECD-maiden koulutusvertailussa. Aito osaamistason nousu parantaa työllisyyttä, vastaa yritysten osaamistarpeisiin ja heijastuu Suomen kilpailukykyyn, eli nostaa tuottavuutta.