Talteen otetussa hiilidioksidissa on avaimet hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen
Tänään julkaistussa VTT:n selvityksessä todetaan, että talteen otetulla hiilidioksidilla ja sen hyötykäytöllä on sekä miljardien eurojen liiketoimintapotentiaali, että toteutuessaan merkittävä vaikutus Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen. Suomi on ilmastolaissa sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen.
Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus ja Energiateollisuus tilasivat VTT:ltä selvityksen hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön potentiaalista Suomessa.
Kemianteollisuuden yrityksille aihe on erittäin tärkeä. Hiilidioksidin talteen ottaminen yhdessä vetytalouden kanssa on yksi keskeinen raaka-ainevaihtoehto neitseellisille fossiilisille raaka-aineille ja siten mahdollisuus kemianteollisuuden vihreälle siirtymälle. Muita vaihtoehtoisia hiilen lähteitä ovat esimerkiksi kestävät biopohjaiset, sekä erilaiset kierrätyspohjaiset raaka-aineet.
VTT:n selvityksen tavoitteena oli erityisesti kartoittaa lisäymmärrystä talteen otetun hiilidioksidin liiketoimintamahdollisuuksista Suomessa ja tuottaa samalla tietoa päätöksenteon tueksi. Hiilidioksidista ja vedystä voidaan tuottaa erilaisia synteettisiä hiilivetyjä ja kemianteollisuuden jatkojalosteita. Samalla pystytään sitomaan hiilidioksidia tuotteisiin ilmakehän lämmittämisen sijaan. Koska kemianteollisuus tuottaa jalosteita muille teollisuudenaloille ja lopputuotteita globaaleille markkinoille, toimialalla on mahdollisuus auttaa myös muita yrityksiä, toimialoja ja maita hiilineutraaliustavoitteissaan.
Hiilidioksidin talteenotolla ja hyötykäytöllä olisi Suomessa myös merkittäviä talousvaikutuksia. VTT:n selvityksen mukaan hiilidioksidin talteenottoon pohjautuvien tuotteiden arvo voisi olla jopa 7 miljardia euroa vuodessa ja uudet tuotantolaitokset voisivat työllistää suoraan 1000 henkeä. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenisivät 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa pelkästään Suomessa. Luonnollisesti vähennyksiä syntyisi myös muualla viennin kohdemaissa. Raportin perusteella globaalin markkinan koko ja samalla vientimahdollisuudet ovat valtavat.
Potentiaalia siis on, mutta toteutuakseen tämä vaatii konkreettisia toimia. Investointitarpeet ovat merkittävät, joten rahoituksen tarve tulee olemaan suuri. Lisäksi synteettisten raaka-aineiden valmistaminen vaatii paljon hinnaltaan kilpailukykyistä ja toimitusvarmaa sähköä. Onneksi Suomessa on toistaiseksi ollut sähkön suhteen hyvä tilanne moneen muuhun maahan verrattuna.
Mutkikkaammaksi tilanne muuttuu, kun siirrytään lainsäädännön puolelle. Valitettavasti tällä hetkellä vaihtoehtoisiin raaka-ainelähteisiin kuten CCU-pohjaisiin raaka-aineisiin liittyy huomattavat määrät lainsäädäntöhaasteita. Paikoin lainsäädäntö ei tahdo oikein edes tunnistaa uusia raaka-aineita. Pahimmillaan talteen otettua hiilidioksidia ei esimerkiksi huomioida päästövähenemänä vaan päästöttömyydestä joutuu maksamaan päästömaksuja. Tähän tulisi saada muutos mahdollisimman nopealla aikataululla.
Toinen iso tekijä ovat kannusteet uusille tuotteille. Tällä hetkellä kannusteita ei juurikaan ole uusiin raaka-aineisiin perustuville tuotteille. Ilman niitä uudet markkinat saattavat jäädä haaveiksi. VTT:n raportissa lainsäädännön tarkastelu rajoittuu pääosin ilmastopuoleen, mutta todellisuudessa lainsäädäntö vaatii korjailua laajemminkin. Esimerkiksi jätepuolen ja tuotepuolen lainsäädännön pitäisi myös kannustaa suosimaan vaihtoehtoisia raaka-aineita.
Mitä siis tulisi tehdä? Lainsäädäntö tulee tänä päivänä pitkälti Brysselistä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin suunnitelmissa fokus on tällä hetkellä lähinnä hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa (CCS) ja ohjelmaan olisi tärkeä saada myös CCU:ta vahvemmin esille. Synteettisten tuotteiden markkinatkin ovat Euroopassa ja muualla maailmassa. Suomen tulisikin ajaa Eurooppalaisien markkinoiden syntymistä ja lainsäädännön parantamista. VTT-raportti antaa onneksi hyvin kättä pidempää päättäjien pöydille vietäväksi.
