Tohtoreiden osaaminen hyötykäyttöön yrityksissä
Viimeisimpien työttömyystilastojen valossa Suomessa on ennätysmäärä työttömiä tohtoreita, luku lähestyy jo tuhatta. Työttömyys koskettaa myös luonnontieteen tohtoreita, Työ- ja elinkeinoministeriön keräämien tietojen mukaan luonnontieteissä työttömien tohtoreiden määrä on 2000 –luvulla liki nelinkertaistunut.
Yhtenä syynä tähän on, kemian, biologian ja biotieteiden koulutusmäärien kasvattaminen 1990-luvulta lähtien, niin että maistereiksi valmistuvien määrä on kaksinkertaistunut. Koska valmistuvista maistereista ainoastaan 60 % työllistyy koulutustaan vastaaviin tehtäviin, jatkaa moni opintojaan kohti väitöskirjaa ja tohtorintutkintoa. Tuoreimpien tilastojen mukaan biologian ja biokemian tohtoreita oli työttöminä 139, kemiassa vastaava luku oli 65 ja fysikaalisissa tieteissä 46. Myös eri alojen tekniikan tohtoreita oli elokuussa työtä vailla 162. Viime vuonna Suomessa uusia tohtoreita valmistui kaiken kaikkiaan jo yli 1 700. Heistä vain noin kolmanneksella on mahdollisuus sijoittua yliopistouralle.
Kemianteollisuuden henkilöstömäärä on pysynyt samana, n. 34 000 henkilössä jo useiden vuosien ajan, luonnontieteilijöiden osuus tuosta on vakiintunut 8-9 % tasolle, joten teollisuuden työpaikoissa ei ole merkittävää muutosta. Kemianteollisuuden Osaamisstrategia-työryhmän tulosten perusteella tulevaisuudessa on nähtävissä kuitenkin kasvavaa tarvetta tohtoreiden osaamiselle, erityisesti orgaanisen ja biopohjaisen kemian osaajista on jo osittain pulaa. Kemianosaajia tarvitaan yhä enemmän myös muilla teollisuudenaloilla kuten metsäteollisuudessa.
Mistä johtuu sitten tämä toisaalta kasvava työttömien luonnontieteen tohtoreiden määrä ja toisaalta pula kemianalan osaajista? Liian suurten koulutusmäärien lisäksi, kyse on myös kohtaamisongelmasta; valmistuvien tohtoreiden osaaminen ei enää vastaa työelämän tarpeisiin. Toisaalta on kyse substanssiin liittyvästä osaamisen puutteesta ja toisaalta yleisiin työelämätaitoihin liittyvistä seikoista. Tulevaisuuden työntekijöiltä vaaditaan oman alan syväosaamisen lisäksi poikkitieteellisyyttä, sekä yleisiä työelämään liittyviä taitoja kuten hyvää kielitaitoa, hyviä kommunikointi- ja esiintymistaitoja ja yrittäjämäistä otetta työtehtäviin. Nämä taidot ovat usein hukassa nuorilta luonnontieteen tohtoreilta.
Yliopistoissa kiinnitetään onneksi yhä enemmän huomiota näiden taitojen kartuttamiseen jatko-opintojen aikana. Kemianteollisuus ry ja Luonnontieteiden Akateemisten liitto ry aloittivat syksyllä 2012 yhteisen projektin, jonka tarkoituksena on kasvattaa kemianalan yliopisto-opettajien tietoisuutta työelämätaidoista, sekä kouluttaa opettajia sisällyttämään näitä taitoja omaan opetukseensa.
Suomella ei ole varaa hukata näin suurta tohtoreiden osaamisreserviä! Jatkotutkintoa suorittavien opiskelijoiden koulutusta tulee muuttaa enemmän työelämälähtöiseksi tieteen tekemisen siitä kärsimättä ja yritysten tulisi olla valmiimpia palkkaamaan tohtorintutkinnon suorittaneita ja hyödyntämään heidän monipuolista osaamistaan tulevaisuudessa.
Lisätietoja
Carmela Kantor-Aaltonen
Asiantuntija, Osaaminen ja koulutus
carmela.kantor-aaltonen@kemianteollisuus.fi
Carmela Kantor-Aaltonen
Osaaminen ja koulutus, Kemianteollisuus ry
