Tuleva neuvottelukierros on paljon vartija

Seuraava työmarkkinakierros on paljon vartija, kirjoittavat Kemianteollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä ja Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto. Sopimusosapuolilla on näytön paikka osoittaa, että sopimuksia voidaan kehittää myös perinteisillä työkaluilla.

Vaikka kesälomat ovat useimmilla vasta edessä, siintää horisontissa jo syksyllä käynnistyvä valtakunnallinen työmarkkinakierros. Ay-puoli ennakoi julkisuudessa olleiden puheenvuorojen perusteella tulevista neuvotteluista vaikeita. Ulostulot ovat herättäneet runsaasti ihmetystä, sillä jo ennen varsinaisen neuvottelukierroksen alkua työnantajien on väitetty tavoittelevan kaikkia mahdollisia työehtojen heikennyksiä maan ja taivaan väliltä.

Kriittisten kannanottojen taustalla ovat ilmeisesti metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden erilliset ja myös keskenään erilaiset ratkaisut. Samalla on demonisoitu koko seuraava neuvottelukierros. Julkisessa keskustelussa tulevien neuvottelujen iso kuva on hämärtynyt. Edustamiemme liittojen Kemianteollisuuden ja Paltan jäsenet työllistävät Suomessa yli 220 000 ihmistä, ja on hyvä huomata, että niin me kuten valtaosa muistakin työnantajaliitoista valmistaudumme alkavaan neuvottelukierrokseen normaalisti.

Yritykset leimata koko neuvottelukierros jo etukäteen riitaisaksi ja lakkoherkäksi kahdella teollisuuden alalla tehtyjen linjausten perusteella tuntuu oudolta. Tulevan kierroksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että sopimusosapuolille annetaan työrauha valmistautua tuleviin neuvotteluihin. Samalla tulee kunnioittaa myös yritysten halua etsiä vaihtoehtoisia polkuja sopimiseen. Sopimusalakohtaiset haasteet ovat suuria ja niihin tarttuminen edellyttää hyvää yhteistyötä työnantaja- ja työntekijäpuolten kesken.

Tuloksia ja yhteistyötä tarvitaan

Vaikka myös meidän liittojemme edustamilla sopimusaloilla kehitystarpeet ovat suuria ja yritysten tarpeet moninaisia, haluamme yhä uskoa siihen, että hyvällä yhteistyöllä sopimusten kehittäminen on mahdollista myös nykyisen TES-järjestelmän puitteissa. Tavoitteena tulisi olla yhdessä toteutettu ja hallittu siirtymä kohti yrityskohtaisuutta ja paikallisempaa työehtojen määräytymistä. Se edellyttää uudenlaista ajattelua, muutoskykyä ja hyppäämistä pois vanhoista poteroista.

Tarve paikallisen sopimisen lisäämiselle ja sen toimivuuden edistämiselle on huutava. Sitä myös halutaan kentällä yhä enemmän. Yhdellä valtakunnallisella työehtosopimuksella ei enää tänä päivänä pystytä rakentamaan kaikille yrityksille ja kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin parhaiten sopivia määräyksiä. Tarvitaan joustavuutta ja räätälöityjä ratkaisuja, joita parhaiten kyetään tunnistamaan siellä, missä työtäkin tehdään eli yrityksissä ja työpaikoilla.

Toki sopimuksissa on näkökulmastamme muutakin kehitettävää. Palaamme näihin asioihin aikanaan kussakin neuvottelupöydässä.

Onnistunut kierros koronasta toipumisen edellytys

Vallitseva koronatilanne on korostanut seuraavan sopimuskierroksen onnistumisen tärkeyttä entisestään. Suomen on päästävä mukaan koronan jälkeiseen kasvuun, eikä jo ennen koronaa olleita kustannuskilpailukykyhaasteitakaan sovi unohtaa. Tulevaisuuden odotuksia ja suomalaisten yritysten potentiaalia maailman markkinoilla ei pidä tyriä riitaisalla kierroksella ja ylimitoitetuilla sopimusratkaisuilla.

On myös huomattava, että alat toipuvat koronasta hyvin eri tahdissa. Osapuolten on kannettava vastuunsa ja sovittava ratkaisuista, jotka tukevat maamme kilpailukykyä, paikallista sopimista ja muita toimialakohtaisia tarpeita. Myös jatkossa vientivetoisen mallin tulee määrittää palkankorotusten enimmäistaso.

Seuraava työmarkkinakierros on siis paljon vartija. Sopimusosapuolilla on näytön paikka osoittaa, että sopimuksia voidaan kehittää myös perinteisillä työkaluilla. On myös ymmärrettävä, että nykyjärjestelmä ostaa olemassaolon oikeutuksensa vain tuloksilla. Jos niihin ei päästä, on selvää, että tarvitaan muita vaihtoehtoja. Uskomme kuitenkin, että halu tehdä yhteistyötä ja näyttää nykyjärjestelmän kynnet on edustamillamme aloilla yhteinen.

Tuomas Aarto, toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat Palta ry

Minna Etu-Seppälä, työmarkkinajohtaja, Kemianteollisuus ry