Työmarkkinat Suomessa
Kemianteollisuus on aktiivisesti mukana rakentamassa ja kehittämässä hyvinvointi-Suomea. Olemme osa vientiteollisuutta, jonka kilpailukyky on Suomen peruspilari – nyt ja tulevaisuudessa. Kemianteollisuudessa sovimme asioista, emme riitele.
Viennillä luomme Suomeen hyvinvointia ja työpaikkoja. Kemianteollisuudessa uskomme vankasti paikalliseen sopimiseen. Viisaat ratkaisut tehdään usein paikallisesti ja sellaisilla ehdoilla, jotka luovat työtä mahdollisimman monelle. Kemianteollisuudessa luotamme ala- ja yrityskohtaisiin ratkaisuihin. Haluamme antaa työntekijöille ja yrityksille nykyistä enemmän vapautta ja valinnanvaraa.
Sujuva yhteistyö sopimuskumppaniemme kanssa antaa koko alalle mahdollisuuden keskittyä työhön toimivien työmarkkinoiden puolesta. Ylläpidämme luottamusta työmarkkinoilla tekemällä jatkuvaa yhteistyötä sopimuskumppaniemme kanssa. Liittojen välinen yhteistyö auttaa myös mahdollisten työpaikoilta kumpuavien riitatilanteiden tai tulkintojen ratkaisemisessa rakentavasti.
Kemianteollisuuden hyvä neuvottelukulttuuri on syntynyt tiiviillä ja pitkäaikaisella yhteistyöllä. Neuvottelusuhteita vahvistetaan jatkuvalla vuoropuhelulla. Jatkuvan neuvottelun rooli korostuu, kun pohditaan esimerkiksi keinoja uudistaa työehtosopimuksia tai tarpeita erilaisille työelämän kehittämishankkeille. Paikallinen sopiminen merkitsee myös jatkuvaa työnantajien ja työntekijöiden edustajien yhteistyön ja osaamisen kehittämistä paikallisesti. Kemianteollisuus yhdessä neuvottelukumppaneidensa kanssa on vahvasti sitoutunut tukemaan ja vahvistamaan yritystason neuvotteluosapuolten neuvottelukulttuuria, joka edesauttaa paikallisen sopimisen edistymistä alalla.
Työmarkkinajärjestelmä on murroksessa. Valtaosa toimialoista neuvottelee edelleen valtakunnallisia työehtosopimuksia, osa toimialoista on siirtynyt yrityskohtaisten työehtosopimusten maailmaan. Maailma muuttuu ja myös työmarkkinajärjestelmän on pystyttävä muutoksessa mukana. Asioita voidaan kehittää yhdessä, halu uudistua pitää kuitenkin olla yhteinen. Vientiteollisuuden yritysten erilaiset tarpeet vastata asiakkaiden vaatimuksiin, reagoida erilaisiin taloustilanteisiin ja pysyä kilpailussa mukana edellyttää nyt ja jatkossa joustavuutta ja ketteryyttä työehtosopimusmaailmassa sekä luottamusta paikallisten neuvotteluosapuolten osaamiseen.
Minna Etu-Seppälä
Johtaja, Työelämä +358 40 778 0182 minna.etu-seppala(a)kemianteollisuus.fi Näytä yhteystiedotTärkeitä työelämäteemoja
Tilastoja ja tietoja kemianteollisuudesta löytyy kotisivuiltamme täältä. Alan palkkatietoja on saatavilla Kemianteollisuus ry:n jäsenille KemiaExtrasta.
Kemianteollisuuden solmimat työehtosopimukset tarjoavat useita eri mahdollisuuksia sopia työehtosopimusten eri määräysten soveltamisesta yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin sopivammaksi. Tätä kutsutaan paikalliseksi sopimiseksi.
Kaipaako yrityksenne koulutusta ja työkaluja paikalliseen sopimiseen?
Yhteistä kemiaa -sivusto on tarkoitettu kemian ja sen lähialojen työpaikoille paikallisen sopimisen edistämiseen ja yhteiseen kehittämiseen. Sivusto on Kemianteollisuus ry:n, Teollisuusliitto ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n yhteinen.
Toimintaympäristön muutokset, asiakkaiden tarpeet ja työn luonteen muuttuminen haastavat toimintatapoja, johtamista ja työkulttuuria. Tämä edellyttää palkkausjärjestelmiltä ja palkitsemisen kehittämiseltä entistä voimakkaammin kannustavuutta, johdonmukaisuutta ja joustavuutta.
Lähes kaikissa kemianteollisuuden sopimissa työehtosopimuksissa on sovittu palkkausjärjestelmistä. Työehtosopimusten mukaiset palkkausjärjestelmät mahdollistavat yrityksille kuitenkin hyvin laajan mahdollisuuden soveltaa palkkausjärjestelmää omaa toimintaansa ja strategiaansa tukevaksi. Esimerkiksi monitaitoisuus voi olla edellytyksenä tehtävälle, jolloin työn vaativuutta arvioitaessa monitaitoisuus otetaan huomioon. Toisaalta monitaitoisissakin tehtävissä voi joku suoriutua paremmin kuin muut, jolloin henkilökohtaisella palkanosalla voidaan kannustaa parempaan pätevyyteen ja suoriutumiseen.
Jäsenyritystemme henkilöstö voi kirjautua KemiaExtraan ja saada ajantasaista tietoa palkkojen korottamisesta, palkkausjärjestelmistä ja palkitsemisesta, linkkejä koulutustallenteisiin sekä ohjeisiin. Työelämäasiantuntijamme auttavat jäsenpalveluna mielellään palkkausjärjestelmien rakentamisessa yrityksen tarpeisiin.
Hyvällä työaikasuunnittelulla työt voidaan organisoida tehokkaasti tukemaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja saada työajat vastaamaan asiakastarpeita. Toimitusvarmuus, tuotteen tai palvelun hinta ja laatu ovat kilpailutekijöitä, joilla yritys erottuu maailmalla toisista yrityksistä.
Työaikasuunnittelussa ajantasaisuus, läpinäkyvyys ja jatkuvuus suhteessa työntekijöihin edistää sitoutumista ja tuomaan esiin parhaita ratkaisuja. Esimiehen tehtävä on rohkaista antamaan palautetta ja ehdotuksia päätöksenteon pohjaksi. Osallistavaa johtamistyyliä käyttävillä johtajilla on yleensä sitoutuneita työntekijöitä.
Työaikasuunnittelun lähtökohtia ovat asiakaskäyttäytyminen ja sen ennustaminen, työntekijöiden moniosaaminen ja yrityksen neuvottelukulttuuri. Kaikkien paikallisten osapuolten on tunnettava työaikalain ja työehtosopimusten mahdollistamat tekijät. Näistä saat lisää tietoa kirjautumalla KemiaExtraan, josta löytyy mm. opas työaikojen suunnitteluun, erilaisia työaikamalleja ja eri työaikamallien kustannuslaskentaa. Työaikamalleja löytyy myös Kemianteollisuuden, Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yhteiseltä Yhteistä kemiaa -sivustolta. Jäsenyritykset voivat myös tilata Kemianteollisuudesta koulutusta työaikasuunnittelun tueksi.
Työnantajat ostavat työehtosopimuksilla työrauhaa. Aina tämä kauppa ei kannata, vaan työntekijät ryhtyvät työehtosopimuksen vastaiseen laittomaan työtaisteluun työrauhavelvollisuudesta huolimatta. Laittomille työtaisteluille keksitään pehmentäviä termejä, kuten mielenilmaus, ulosmarssi, ylityökielto tai työnseisaus. Palkansaajapuoli katsonee, että näillä termeillä laittomaan työtaisteluun on helpompi saada osallistujia kuin puhumalla suoraan laittomasta lakosta. Laittomista lakoista ja usein pelkästään niillä uhkaamisestakin aiheutuu yrityksille huomattavaa taloudellista vahinkoa. Nykyinen työrauhajärjestelmä, jonka perusteella seuraamus laittomasta työtaistelusta on täysin nimellinen tuhannen tai muutamien tuhansien eurojen suuruinen hyvitysseuraamus vaatii pikaista kehittämistä.
Työrauhavelvollisuus kemian aloilla
Kemianteollisuus ry on tehostanut työrauhan pitävyyttä sopimalla Teollisuusliiton kanssa työntekijöitä koskeviin työehtosopimuksiinsa menettelytavoista, joilla pyritään estämään laittomaan lakkoon ryhtyminen. Tällaisia määräyksiä on muun muassa Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen sekä Muovituoteteollisuuden ja Kemian tuoteteollisuuden työehtosopimusten 4 §:ssä (Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite). ja vastaavat määräykset ovat myös muissa kemianalojen työntekijöitä koskevissa työehtosopimuksissa.
Velvollisuus ilmoittaa työrauhahäiriön uhasta
Näiden määräysten mukaan ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Lisäksi paikallisten osapuolten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.
Työrauhavelvoitteen vastaiseen työtaisteluun ei saa ryhtyä
Työehtosopimuksen sopineiden liittojen on edellä mainitun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaavaan työtaisteluun ja annettava vuorokauden kuluessa paikallisille osapuolille arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Työtaistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen työtaisteluun ei saa ryhtyä. Ammattiosaston on noudatettava liittojen näkemystä ja pidättäydyttävä työtaistelusta tai mikäli työrauhahäiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja palautettava työrauha välittömästi.
Liitoilta apua työrauhahäiriön uhan syiden selvittelyyn
Liittojen tulee tällaisessa tilanteessa ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Paikallisten osapuolten pyynnöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät kolmen arkipäivän kuluessa tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin mihin työrauhaa vaarantanut kiista kohdistuu ja mitkä ovat sen syyt, ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun seuraukset.
Työrauhavelvoitteessa pitämisessä kehittämistä
Edellä kuvatuilla työehtosopimusten työrauhaa koskevilla määräyksillä onkin onnistuttu estämään useiden laittomien työtaisteluiden toteutuminen, mutta työrauhan pitävyys edellyttää edelleen kehittämistä. Kemianteollisuudenkin aloilla esiintyy edelleen työrauhahäiriöitä, vaikkakin määrällisesti vähän. Jokainen lakko on liikaa aiheuttaen yritykselle huomattavaa vahinkoa ja on lisäksi loukkaus sovittua työehtosopimusta kohtaan. Työrauhaa tulisi kehittää työehtosopimusten lisäksi lainsäädännöllisesti. Työehtosopimukseen kohdistuvien laittomien työtaisteluiden lisäksi myös oikeutta poliittisiin työtaisteluihin tulisi rajoittaa huomattavasti nykytilanteesta, kuten myös oikeutta tukityötaisteluihin. Koska poliittiset työtaistelut ovat nykyisen lainsäädännön perusteella sallittuja, pyritään myös suoraan työehtosopimukseen kohdistuvia laittomia lakkoja verhoamaan poliittisiksi työtaisteluiksi.
Työrauhahäiriön uhatessa
Mikäli yrityksessänne on pienintäkään lakon uhkaa, niin kannattaa olla jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä Kemianteollisuuden lakimiehiin laittoman lakon ennaltaehkäisemiseksi tai jo alkaneen lakon pikaiseksi lopettamiseksi.