Työmarkkinajohtajat Kauppalehdessä: Työllisyyspalloa potkittu huoletta eteenpäin koronan varjolla

Kemianteollisuuden, Teknologiateollisuuden ja Metsäteollisuuden työmarkkinajohtajat kirjoittavat Kauppalehden mielipidekirjoituksessa työllistymisestä, koronasta, kilpailukyvystä ja huolestuttavista talousuutisista. Yhteinen viesti on selvä: Päätöksiä ei voi enää lykätä.

Mielipidekirjoituksen ovat kirjoittaneet kolmen edunvalvontajärjestön työmarkkinajohtajat Minna Etu-Seppälä, Kemianteollisuus ry, Minna Helle, Teknologiateollisuus ry ja Jyrki Hollmén, Metsäteollisuus ry. 

Kirjoittajat ilmaisevat huolensa siitä, minkälaisia edellytyksiä on päästä hallituksen tavoitteeseen luoda 60 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana.

– Eikä sekään riitä työllisyyden käännyttyä laskuun. Valitettavasti keinot ovat toistaiseksi olleet hämärän peitossa, eikä niillä tunnu olevan mikään kiire.

– Hallituksen suunnalta on viestitty, että kolmikantaisten työllisyystyöryhmien esitykset ovat viivästyneet koronaviruksen takia. Työryhmät ovat kuitenkin istuneet jo vuoden 2019 kesästä lähtien!

– Työllisyyspalloa on potkittu huoletta eteenpäin, vaikka tarve toimille on koronan takia entistäkin huutavampi. Nyt toimettomuuden perusteeksi on löytynyt palkansaajapuolella se, että elinkeinoelämä haluaa ulottaa työttömyysturvan kaikille palkansaajille.

– Valtiovarainministeriön virkamiesten työllisyyspaketti on sekin saanut kylmää kyytiä niin ay-liikkeeltä kuin osin hallituspuolueistakin. Tämä on valitettavaa, sillä yhtään kiveä ei voi nyt jättää kääntämättä. Vaikka virkamiesten esitykset toteutettaisiin kokonaisuudessaan, niiden työllisyysvaikutus ei riitä täyttämään hallituksen tavoitetta vuoteen 2023 mennessä.

– Samaan aikaan etenemässä on useita työlainsäädäntöhankkeita, jotka nostavat työllistämiskynnystä ja vievät työllisyystavoitetta kauemmaksi. Laillisiin kilpailukieltosopimuksiin ollaan liittämässä kovia kustannuksia työnantajille, ja yt-menettelyyn suunnitellaan lisää byrokratiaa ja sanktioita. Saldo työllisyystoimista on siis tällä hetkellä negatiivinen – etenkin, kun perhevapaauudistus ollaan toteuttamassa tavalla, joka vähentää työllisyyttä 5 000 hengellä.

– Uusia työpaikkoja ei tuo myöskään kalliiksi tuleva oppivelvollisuuden pidentäminen. Suunnitellun muutoksen vähäiset työllisyysvaikutukset näkyvät vasta kymmenien vuosien päästä, kun taas lähivuosina muutos heikentäisi julkisen talouden tasapainoa. Nämäkin rahat pitäisi suunnata nuoria aidosti työllistäviin toimiin, esimerkiksi oppisopimuskoulutus tulisi tehdä yrityksille aiempaa houkuttelevammaksi.

– On totta, että korona on vähentänyt kansainvälistä kysyntää, mikä näkyy vientiyritysten tilauskirjoissa. Se ei saa kuitenkaan olla syy siihen, että jätetään kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävät toimet tekemättä. Joku nappaa markkinaosuudet heikossakin taloustilanteessa. On myös lyhytnäköistä uskotella, että menetetyt markkinaosuudet palaavat nopeasti takaisin.

– Vähiten tässä tilanteessa tarvitaan yritystoimintaa vaikeuttavaa jäykkää lainsäädäntöä ja puheita työajan lyhentämisestä. Ne eivät lisää investointihalukkuutta eivätkä yritysten luottamusta tulevaan. Sen sijaan tarvitaan ennen kaikkea lisää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia sekä järjestäytyneille että järjestäytymättömille yrityksille.

– Viime päivien yt-uutisten on vihdoin pakko soittaa hälytyskelloa. Suomi uhkaa luisua lomautusten jälkeen irtisanomiskierteeseen. Maan hallituksen on vaadittava työmarkkinajärjestöiltä pikaisesti laskelmin todennettavia, vaikuttavia työllisyystoimia. Mikäli järjestöt eivät niitä esitä, hallituksen on päätettävä toimista budjettiriihessä.

Päätöksiä ei voi enää lykätä.

Minna Etu-Seppälä, työmarkkinajohtaja, Kemianteollisuus ry

Minna Helle, työmarkkinajohtaja, Teknologiateollisuus ry

Jyrki Hollmén, työmarkkinajohtaja, Metsäteollisuus ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu 3.9.2020 Kauppalehdessä. 
Koko kirjoituksen voi lukea maksutta kirjautumalla Alman verkkopalveluun.