Hyppää sisältöön
Ostoskori
Ostoskori
Etusivu Vaikutamme Ympäristö, terveys ja turvallisuus

Ympäristö, terveys ja turvallisuus

Täältä löydät edunvalvontatyömme keskeiset ajankohtaiset aiheet.

Tästä on kyse 

Biodiversiteetti on globaalisti nouseva aihe ilmastokysymysten rinnalla. Esimerkiksi World Economy Forum on arvioinut että yli puolet maailman BKT:sta on riippuvaista luonnosta ja sen palveluista.  Syksyllä 2022 YK:n Montreal-Kunming biodiversiteettikokouksessa päätettiin suojella 30 % maapallon pinta-alasta 2030 mennessä sekä lista muita toimia heikkenevällä trendillä olevan luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. EU Green Dealiin liittyen julkaistiin EU:n biodiversiteettistrategia, jonka tavoitteena on Euroopan biologisen monimuotoisuuden elpyminen vuoteen 2030 mennessä ihmisten, ilmaston ja maapallon eduksi.  Biodiversiteetti näkyy uudella tavalla EU päätöksenteossa ja voi vaikuttaa jatkossa esimerkiksi kemianteollisuuden yritysten luvitukseen tai raaka-aineisiin. Kansallisesti biodiversiteetti on noussut myös päivän polttavaksi aiheeksi ja näkyy lainsäädännössä, kuten juuri uudistetussa luonnonsuojelulaissa vapaaehtoiseksi asetettuna ekologisena kompensaationa sekä hallitusohjelmassa.  

Kemianteollisuuden tavoite 

Luontopositiivinen, hiilineutraali kemia 2045 tahtotila asetettiin elokuussa 2022 biodiversiteettityön ensimmäisenä virstanpylväänä. Kevään 2022 aikana selvitettiin kemianteollisuuden roolia suhteessa luonnon monimuotoisuuteen ja sen myötä tehtiin toimintasuunnitelma ja aikataulu ilmastotiekartan tapaan. Vaikutusten arvioinnin myötä ymmärrämme myös paremmin, miten kemianteollisuuden tulisi ottaa kantaa edunvalvontakysymyksiin koskien biodiversiteettiä. Tärkeä tavoite on myös yritysten tietoisuuden lisääminen biodiversiteettiin liittyen, kuten koulutusten ja oppaiden tekeminen ja jakaminen yrityksille. Tavoitteena on, että 2025 70% kemianteollisuuden jäsenyrityksistä on asettanut biodiversiteetille tavoitteen strategiassaan. Lisäksi Kemianteollisuus osallistuu aktiivisesti globaalin termistön kehitykseen.

Vaikutamme osallistumalla: 
ISO SFS Biodiversiteetti -standardin kehittämiseen  
Ceficissä: Lisäämme tietoisuutta aiheesta ja nostamme edunvalvontaan  
Kansallisesti: Tuomme luontopositiivisuus -näkökulmaa esille edunvalvonnassamme ja lausunnoissamme  
Sisäisesti: jäsenyritysten edustajista koottu Biodiversity ad hoc group  
Responsible Care –ohjelman avulla jakamalla parhaita käytänteitä 

Seuraamme: 
EU Business and Biodiversity –platformia 
ICC Biodiversity working group 
EU-tason keskustelua komissiossa ja parlamentissa 

Tilanne ja aikataulu 

Tahtotila on asetettu. Ensimmäinen mittaus Responsible Care -ohjelman indikaattorina toteutettiin keväällä 2024. Vuonna 2023 22 % yrityksistä oli asettanut biodiversiteetille tavoitteen strategiassaan.  Seuraavaksi lisäämme tietoisuutta yritysten parissa, järjestämme koulutuksia, osallistumme ISO Standardin kehittämiseen, jaamme parhaita käytänteitä ja viemme luontopositiivista hiilineutraalia kemiaa eteenpäin.

Lisätiedot ja materiaalit:

2022 Montreal-Kunming kokouksen loppupäätelmät 
EU Biodiversiteettistrategia 2030

Lisätietoa:

EU:n hyväksymän CER-direktiivin kansallinen täytäntöönpano on menossa. Direktiivi koskee kansallisesti tärkeiden yritysten häiriöiden sitokykyä. Suomalainen lakiehdotus valmistuu kommentoitavaksi vuoden 2023 loppuvuodesta. Lain on määrä tulla voimaan 18.10.2024, jolloin eduskunnan hyväksynnän tulee tapahtua keväällä 2024. Yhdessä NIS2-direktiivin, CER-direktiivi muodostaa perustan turvauhkiin varatumiselle.

Vielä ei ole tiedossa, mitkä yritykset kuuluvat lain piiriin. Laissa yritykset, joita laki koskee, tullaan jakamaan  tärkeisiin ja oleellisiin. Oleellisilta yrityksiltä edellytetään ennakkoraportointia viranomaille. Tärkeitä yrityksiä viranomainen tarkastaa oman aikataulunsa perusteella. Lähtökohtaisesti yritysten jaottelu on NIS2-direktiivin mukaista.

Lain vaatimus yrityksille varautua erilaisiin turvallisuusuhkiin on laaja ja vaikeaa toteuttaa, koska ei ole tiedossa millaisia uhkia rikolliset yrityksiin tulevaisuudessa kohdistavat. Lain menestyksellinen toteutus edellyttää hyvää yhteistyötä yritysten ja viranomaisten kanssa. Viranomaisten tulee ensin tehdä kansallinen riskiarvio, jonka pohjalta lain piiriin kuuluvat yritykset tekevät yrityskohtaiset riskiarviot. Näiden riskiarvioiden ja niiden aiheuttamien toimenpiteiden takia, on todennäköistä, että laille asetetaan pitkät siirtymäajat.

Kemianteollisuus ry seuraa lainvalmistelun kehitystä sidosryhmätilaisuuksissa, järjestää jäsenyrityksille informaatioseminaareja sekä viestii lainvalmistelijoille kemianteollisuuden näkökulmia.

Lisätietoa:

Tästä on kyse

Akkuja ja paristoja koskevan lainsäädännön uusimisen tarkoituksena on lainsäädännön modernisointi vastaamaan uudenlaista toimintaympäristöä. Asetus julkaistiin 20.1.2023 ja sillä korvataan aiempi akkudirektiivi. Asetus on osa European Green Dealia. Siinä on eri vuosina voimaan tulevia tavoitteita mm. akkujen talteenotolle, kierrätykselle ja merkintävaatimuksille.

Kemianteollisuuden tavoite

Akkujen kehittäminen ja tuotanto ovat keskeisiä kasvutekijöitä Euroopassa, ja niihin investoidaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Tavoitteena on kehittää EU:n alueella koko akkujen arvoketjun tuotantoa, kattaen materiaalien kestävyyskriteerit täyttävän louhinnan ja jalostuksen, kennojen valmistuksen ja kierrätysliiketoiminnan.

Tavoitteena on edistää alan suomalaisten yritysten liiketoimintaa koko arvoketjussa.

Lisätietoa:

Tästä on kyse

Kemianteollisuus tarvitsee tulevaisuudessa huomattavat määrät vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä ja erityisesti vaihtoehtoja neitseellisille fossiilisille raaka-aineille ja energialle. Tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi kaikki talteen otettu hiilidioksidi, kierrätetty/uusiokäytetty hiili sekä kestävät biopohjaiset hiilen lähteet. Lisäksi kemianteollisuus tarvitsee huomattavat määrät uusiutuvaa ja vähähiilistä vetyä. Myös epäorgaanisen kemian puolella on suuri tarve löytää parhaita materiaaliratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä kasvavasta tarpeesta ovat akut ja akkukemikaalit.

Neitseellisestä fossiilisesta raaka-aineista irtautuminen edesauttaa usein myös riippuvuutta tuonnista. Raaka-aineilla on joissain tapauksissa myös yhteys energiantuotantoon. Nykyaikaisilla tuotantolaitoksilla hyödynnetään esimerkiksi raaka-aineen jalostuksessa syntyviä hukkalämpöjä tehokkaasti energiantuotannossa.

Uusien raaka-aineiden etsiminen on ollut käynnissä jo pidempään, uusia lähteitä on myös jo löydetty ja niitä on otettu mahdollisuuksien mukaan käyttöön. Työ on ollut kuitenkin haastavaa sillä jokainen uusi lähde pitää arvioida huolella ja usein niistä löydetään rajoittavia tekijöitä tai muita mahdollisia haasteita, joita tulee huomioida ja ratkaista, jotta vaihtoehdon kanssa voidaan edetä.

Lisäksi lainsäädännön keskeneräisyys ja nykyiset valuviat hidastavat siirtymää ja vievät investoinneilta pahimmillaan kokonaan pohjan.

Komissio julkaisi helmikuussa 2024 tiedonannon teollisesta hiilen käytöstä (ICM) ja 2040 ilmastotavoitteesta. ICM-tiedonannossa hahmotellaan erityisesti hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyötykäytön roolia tulevaisuudessa, sekä osana 2040 ilmastokehikkoa. Hiilen kiertojen rooli on tullut lähemmäksi ilmastopolitiikkaa ja oletettavasti tämä tulee näkymään myös jatkokeskusteluissa.

Kemianteollisuuden tavoite

Kaikkia vaihtoehtoisia kestäviä hiilen lähteitä tulee suosia neitseellisen fossiilisen raaka-aineen sijaan, ja niihin liittyviä lainsäädännöllisiä esteitä on karsittava. EU:n tuleekin varmistaa, että kierrätetyn ja uusiutuvan hiilen teknologioille laaditaan riittävän kokonaisvaltainen Circular Carbon Strategy, joka tukee ja tekee kaikista hiilen kiertoon liittyvistä teknologioista houkuttelevaa (kemiallinen ja mekaaninen kierrätys, (B)CCU-teknologiat, biopohjaiset lähteet jne).

Hiilidioksidipäästöjen laskenta päästökauppasektorin, taakanjakosektorin ja maankäyttösektorilla on nykyisin puutteellinen ja ei huomioi esimerkiksi hiilidioksidin talteen ottamista tai negatiivista päästöä kunnolla. Komissio onkin tunnistanut aivan oikein päästökaupan yhdeksi keskeiseksi elementiksi tulevaisuudessa. Laskentasäännöt tulisi korjata, jotta hiilidioksidin talteenottoon liittyvät tekniikat yleistyisivät ja mahdollistaisivat uusia raaka-ainevaihtoehtoja. Lisäksi hiilenpoistosertifikaattien roolia tulisi selkeyttää. Sertifikaatit voisivat olla yksi tapa kytkeä hiilenpoistot päästökauppajärjestelmään, mikä voisi parhaimmillaan ratkaista laskentaan liittyvää haastetta.

Lainsäädäntökehikon tulisi myös suosia vetytalouden kehittymistä ja huomioida vihreä vety sekä muut päästöttömät vedyn tuotantotavat. Lisäksi teollisuuden sivutuotteena syntyvän vedyn tulee olla hyväksyttävää ja uusiutuvaksi rinnastettavaa. Vihreän vedyn tuotannossa tulee säilyttää riittävä joustavuus sääriippuvaisen uusiutuvan energian käytössä.

Liian tiukkaa teknologista ohjausta ei tarvita. Joissain tilanteissa on kuitenkin perusteltua kohdistaa lainsäädännöllistä ohjausta tiettyjen uusien teknologioiden tai ilmastoystävällisten tuotteiden edistämiseksi. Esimerkiksi advanced biofuels -kategorian kaksoislaskenta on perusteltua, jotta kehittyneimpiä polttoaineita saadaan laajempaan käyttöön. Muuten kertoimista tulisi luopua ja pyrkiä todellisiin päästövähennyksiin laskennallisten sijasta.

Kemianteollisuudelle on tärkeää, että kestävyyssäännöt uusiutuville polttoaineille säilytetään muuttamattomina nykyisten ja suunnitteilla olevien investointien toimintakyvyn säilyttämiseksi. Pitkäjänteinen ja ennakoiva politiikka on oleellinen lähtökohta laajemminkin teollisille investoinneille.

Investointitukien tarve tulee olemaan valtava. On kuitenkin tärkeää säilyttää EU:n sisällä kaikille jäsenmaille pääsy tukiin ja välttää jäsenmaiden välisiä tukikilpailuja. Esimerkiksi ”hiilidioksidipankki” tukimuotona voisi olla tästä kulmasta perusteltu ratkaisu.

Kilpailukykyien teollisuus mahdollistaa raaka-ainemurroksen ja hiilen kiertojen toteutumisen. Tähän liittyviä kulmia on eritelty tarkemmin kemianteollisuuden 2040 näkemyksissä.

Lisätietoa:

Tästä on kyse

Komission kestävyyttä korostavan kemikaalistrategian (Chemicals Strategy for Sustainability) toimeenpanoa on edistetty 2020-2024 monilta osin. Luokitusta, merkintää ja pakkaamista koskeva CLP-asetus on viimeistelty ja uudet aineiden vaaraluokat on annettu. Yksi aine, yksi arviointi -säädöskokonaisuus velvoittaa EU virastoja yhteistyöhön ja luo entistä laajemman kemikaalitietokannan Euroopan kemikaalivirastoon ja myös velvoittaa yrityksiä ilmoittamaan kemikaalitutkimuksistaan tietokantaan. Aineiden ryhmittelyyn perustuvia rajoituksia on jo annettu tai ehdotettu (esimerkiksi laaja PFAS-rajoitusehdotus).

REACH-asetuksen uudistaminen on siirtynyt seuraavan komission tehtäväksi. REACH:iin suunnitellut muutokset aiheuttaisivat toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia aineiden tuoteketjuihin. Suurimpia vaikutuksia ennakoidaan aineiden luokitukseen perustuvasta kuluttaja- ja ammattikäytön kiellosta (Generic Risk Approach, GRA) ja siihen liittyvästä poikkeusmahdollisuudesta välttämättömiin käyttöihin ja myös polymeerien rekisteröintivelvoitteesta ja aineiden yhteisvaikutukset huomioivasta yleisestä turvallisuuskertoimesta (Mixture assessment Factor MAF).

Muoveja tai polymeereja koskevia rajoituksia on jo tullut voimaan ja monia on yhä valmisteilla.

Kemikaaleja säädellään Green Dealin toimeenpanon myötä entistä enemmän myös muissa säädöksissä, esimerkiksi ekosuunnitteluasetuksen kriteereiden joukossa on huolta aiheuttavien kemikaalien välttäminen. Asetuksen toimeenpanossa tuoteryhmäkohtaiset kriteerit tulevat olemaan tärkeässä asemassa.

Kemianteollisuuden tavoite

Teollisuuden huolena on säädösten ennakoitavuus ja paremman sääntelyn periaatteiden noudattaminen. REACH asetuksen merkittävimmät ehdotukset aiheuttavat epävarmuutta siitä, minkä aineiden ja mitkä käytöt ovat tulevaisuudessa mahdollisia. Pidämme tärkeänä, että välttämättömien käyttöjen rinnalla sallittaisiin myös turvalliseksi osoitetut ammattikäytöt esimerkiksi GRA-tyyppisissä säädöksissä.

Polymeerien rekisteröinnin ja MAF-turvallisuuskertoimen säätämisestä tulisi saada tieteellisesti ja turvallisuuden lisäämisen kannalta perusteltu uusi ehdotus. Molemmat toimet tulisi kohdentaa tarkemmin priorisoituihin aineisiin ja polymeereihin.   

Aineiden ryhmittely niiden käsittelyn nopeuttamiseksi on ymmärrettävää, mutta nykytilanne, jossa ryhmittelyperusteita ei ole rajattu, aiheuttaa usein yllätyksiä elinkeinoelämän toimijoille. Esimerkiksi PFAS-rajoituksen piirissä on yli 10 000 keskenään hyvin erilaista ainetta, joista mm. monella polymeerituotteella ainoana haitallisena ominaisuutena on niiden pysyvyys ympäristössä. Vaikka kielto on paikallaan tietyille PFAS-aineille tai ryhmille, olisi esimerkiksi teollisuuden tiivisteinä ja muissa turvallisuuden kannalta tärkeissä kohteissa käyttämien fluoripolymeerien ympäristöön pääsyn estämiseksi kiellon sijaan muitakin keinoja.

Sääntelyn selkeyttäminen on sekä komission, viranomaisten ja yritysten tavoitteena. Kemikaalien huomioimisessa muissa säädöksissä tulee välttää päällekkäistä sääntelyä ja varsinkin ristiriitaisia vaatimuksia. Tässäkin yhteistyötä terveys-, työsuojelu-, ympäristö-, tuoteturvallisuus-, kemikaali- ja muiden viranomaisten kesken olisi merkittävästi parannettava, komission tasolta alkaen.

Tärkeää on saada käyntiin myös toimet innovaatioiden tukemiseen, strategisten arvoketjujen ja tuotannon pysymiseen EU:ssa, turvallisten ja kestävien tuotteiden tukemista koskeva rahoitus ja verkostot sekä osaamisen kehittämiseen tehtävät panostukset. Näitä ei ole edistetty kuluneen kauden aikana, vaikka ne olivat merkittävä osa kemikaalistrategiaa.

Green Dealin ja kemikaalistrategian puitteissa annettujen uusien säädösten toimeenpanossa tulee varmistaa tasainen pelikenttä yrityksille eri maissa ja myös suhteessa maahantuotuihin tuotteisiin. Resurssit yrityksissä, viranomaisissa ja EU:n instituutioissa ovat rajalliset. Koska yrityksille tulee suurin työ säädösten noudattamisessa, tulisi säädösten valmisteluun ja esimerkiksi toimeenpano-ohjeiden tekemiseen ottaa elinkeinoelämä vahvemmin mukaan.

REACH-asetuksen uudistuksen ja koko laajan kemikaalisäädöspaketin toimeenpanon tulisi tukea EU:n Green Dealin tavoitteita ja houkutella unioniin vihreän siirtymän investointeja. EU tarvitsee turvallisia kemikaaleja myös jatkossa esimerkiksi vetytalouden, akkuteknologioiden ja kiertotalouden ratkaisuihin.

Tilanne ja aikataulu

REACH-asetuksen muutosehdotusta odotellaan 2025 alkupuolelle. Muut prosessit ovat jo käynnissä ja monen uuden vaatimuksen voimaantulo ajoittuu vuosille 2026-2028. Keskustelut viranomaisten, EU-parlamentin jäsenten ja komission kanssa jatkuvat. Kemianteollisuus tekee yhteistyötä Ceficin, muiden pohjoismaiden sisarjärjestöjen ja kotimaisten elinkeinoelämän eri sektorijärjestöjen kanssa.

Lisätietoa:

EU:n hyväksymän, kyberturvallisuutta koskevan NIS2-direktiivin kansallinen täytäntöönpano on menossa. Suomen kansallinen lakiehdotus valmistuu kommentoitavaksi vuoden 2023 aikana. Lain on määrä tulla voimaan 18.10.2024, joten eduskunnan hyväksynnän tulee tapahtua keväällä 2024.

Laki on parannettu painos vanhasta NIS-direktiivistä. Kemianteollisuudelle uusi laki on merkittävä, koska nyt toimiala tulee direktiivin piiriin. Laissa yritykset, joita laki koskee, tullaan jakamaan  tärkeisiin ja oleellisiin. Oleellisilta yrityksiltä edellytetään ennakkoraportointia viranomaille. Tärkeitä yrityksiä viranomainen tarkastaa oman aikataulunsa perusteella.

Lain vaatimus yrityksille on varautua kaikkiin kyberturvallisuusuhkiin. Käytännössä tämä on vaikeaa ja riippuu hyvin paljon siitä, millaisia uhkia rikolliset yrityksiin tulevaisuudessa kohdistavat. Lain menestyksellinen toteutus edellyttää hyvää yhteistyötä yritysten ja viranomaisten kanssa. Lisäksi yritysten välinen tiedonvaihto on tärkeää, jotta tiedostetaan uhkat mahdollisimman nopeasti.

Kemianteollisuus ry seuraa lainvalmistelun kehitystä sidosryhmätilaisuuksissa, järjestää jäsenyrityksille informaatioseminaareja sekä viestii lainvalmistelijoille kemianteollisuuden näkökulmia.

Lisätietoa:

Tästä on kyse 

EU:n teollisuuspäästödirektiivi (IED) on ympäristöluvituksen perusdokumentteja eli sen uudistamisella on välitöntä vaikutusta yritysten ympäristölupavelvoitteisiin. Direktiivin uudistamistyötä on valmisteltu EU:n komissiossa pari vuotta ja se pohjaa EU:n Green Dealin Zero Pollution, Climate Neutrality, Biodiversity ja cleaner, more Circular Economy –tavoitteisiin. Komissio julkaisi direktiivin uudistusehdotuksen keväällä 2022. Teollisuuspäästödirektiivi on taustadirektiivi BAT – Best Available Technologies –asiakirjoille, joiden mukaan säädetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa eri toimialoille ja toiminnoille yhtenäisesti ympäri Eurooppaa.  

Kemianteollisuuden tavoite 

Teollisuuspäästödirektiivi on yksi merkittävimmistä kemianteollisuuden laitoksien toimintaa ohjaavista direktiiveistä. Direktiivi koskee Suomessa yli 80 kemianteollisuuden laitosta.  

Kemianteollisuuden näkökulmasta keskeistä on toiminnanharjoittajien raportointivelvoitteiden keventäminen, lupaedellytysten ja vaatimusten realistisuus ja kohtuullisuus sekä turvallisuuteen liittyvien tietojen salassapidettävyys.  

Kemianteollisuus oli aktiivinen jäsen kansallisessa taustaryhmässä, seurasi neuvotteluja tiiviisti ja on tyytyväinen saavutettuun lopputulokseen.  

Kun kansallinen täytäntöönpano alkaa, Kemianteollisuuden tavoitteena on huolehtia että kansallinen täytäntöönpano toteutetaan kevyesti ja yritysten toimintaedellytyksistä huolehtien. 


Tilanne ja aikataulu

EU:n komission ehdotus uudistetuksi teollisuuspäästödirektiivistä annettiin huhtikuun alussa 2022 ja kesän 2023 aikana niin Neuvosto kuin Parlamentti pääsivät yleisnäkemyksiinsä. Syksyllä 2023 trilogit saatiin päätökseen ja keväällä 2024 viralliset hyväksynnät. 2 vuoden kansallinen täytäntöönpano alkaa siitä, kun direktiivi on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä, jota ei vielä heinäkuussa 2024 ole julkaistu. Suomessa kyse on pitkälti Ympäristönsuojelulaista.   

Teollisuuspäästödirektiiviin liittyen syksyllä 2022 julkaistiin tuorein kemianteollisuuden BAT eli WGC kemianteollisuuden jätekaasuja koskeva BAT-päätelmä. Tämä BAT on tällä erää keskeisin BAT suurelle osalle kemianteollisuuden laitoksia. Keväällä 2024 alkoi LVIC BAT-päätelmän uudistamisprojekti. 

Vaikutamme osallistumalla:  
Ympäristöministeriön kansallisen taustaryhmän työhön  
Edistämme viestejämme Ceficin työryhmissä  
 

Lisätiedot ja materiaalit:

Yleiskatsaus teollisuuspäästödirektiiviin Euroopan komission sivuilla 

Lataa direktiiviehdotus täältä. 

Neuvoston päätökset kohti trilogeja.

Konsultaatiovastaus 22.6.2022 

Lisätietoa:

Uusittu VAK-laki on tullut voimaan 1.9.2023 ja nyt se muodostaa kokonaisuuden kaikkien neljän kuljetusmuodon – tie-, rautatie-, alus- ja ilmakuljetusten – vaatimuksista. Tavoitteena on sujuvoittaa sääntelyä sekä poistaa tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia. Suomen kansallinen VAK-laki on linjassa nykyistä paremmin kansainvälisten säädösten kanssa. Ennen kaikkea laki pyrkii parantamaan kuljetusten turvallisuutta Suomessa.

VAK-laki on laaja ja kattaa suuren määrän erilaisia toimintoja. VAK-lain ja siihen liittyvän asetuksen lisäksi tarvitaan Liikenne- ja viestintävirastolta tarkempaa ohjeistusta, miten toiminnanharjoittajien tulee kussakin tilanteessa menetellä. Lisäksi viranomaiselle (Traficom) siirtyy lain valvontavastuu. Nämä korostavat viranomaisen kasvavaa osallistumista kuljetusturvallisuuteen ja yritysten lisääntyvää yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Vaarallisten aineiden tilapäinen säilytys saa laissa yhtenevät raamit. Tätä varten tehtävät pelastussuunnitelmat ja turvallisuusselvitykset parantavat niin yritysten kuin viranomaisten kykyä reagoida vaaratilanteisiin ja ennen kaikkea auttavat ehkäisemään niitä. Toisaalta tämä edellyttää kaikilta osapuolilta nykyistä enemmän työtä ja resursseja.

Laissa kiinnitetään paljon huomiota niin kuljettajien kuin kuljetuksista vastaavien yritysten kemikaali- ja turvallisuusosaamiseen. Yritysten turvallisuusneuvonantajien roolin merkitys kasvaa.

Lisätietoa:

Tästä on kyse  

Joulukuussa 2022 ympäristöministeriö aloitti kansallisen lainsäädäntöhankkeen, jonka myötä ympäristötavoitteet asetettaisiin sitoviksi vastaamaan EU-sääntelyä ja mahdollistettaisiin vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen myös muulloin kuin vesienhoitosuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä.  

Kemianteollisuuden kanta  

Kemianteollisuuden yrityksille vesi on elinehto. Veden määrä ja laatu ovat merkittäviä tekijöitä kemianteollisuuden toiminnan varmistamiseksi. Ympäristölle haitalliset päästöt veteen minimoidaan ja pidetään huolta, että päästöt pysyvät luparajojen alapuolella. Laitoksilla käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja seurataan vesistövaikutuksia.  

Pidämme vesiensuojelua ja vesien tilan parantamista erittäin tärkeänä kansallisena kysymyksenä.  

Kyseinen lainsäädäntöhanke on keskeinen kemianteollisuuden laitoksille, jotka sijaitsevat ympäri Suomen erilaisten vesistöjen lähettyvillä. Lähtökohtaisesti esitetyt versiot eivät ole Kemianteollisuuden näkökulmasta toimivaa lainsäädäntöä ja hankaloittaisivat luvitusta ja toiminnanharjoittajien ennakointia merkittävästi. 

Kemianteollisuus on huolissaan lainsäädäntöhankkeen soveltamisalan epäselvästä rajauksesta, mikä voisi aiheuttaa epäselviä tilanteita niin lupaviranomaisen kuin toiminnanharjoittajan tulkinnoissa ja ratkaisuissa. Tämä on lähtökohtaisesti toiminnanharjoittajan tulevaisuuden ennakoinnin kannalta haasteellista. Ympäristötavoitteista tehtäessä sitovia, muuttaa se nykyistä toimintatapaa merkittävästi. Vesistöjä kuormittaa erityisesti hajapäästöt, jotka kuitenkaan eivät ole ympäristöluvituksen piirissä ja vesistöjä parantavia toimia on tehty vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Nämä toimet tai toimettomuudet kuitenkin vaikuttaisivat oleellisesti eri vesistöjen mahdollisuuksiin saavuttaa hyvä tila, joka sitten on mahdollisesti este esimerkiksi kemianteollisuuden pistepäästöille. Näemme vaarana, että ehdotus lisää alueellista eriarvoisuutta toiminnanharjoittajien välillä sekä eri toimijoiden välillä: lupavelvolliset toimijat joutuisivat eriarvoiseen asemaan muiden vesien tilaan vaikuttavien hankkeiden ja toimenpiteiden rinnalla. 

Tilanne ja aikataulu  

Lainsäädäntötyötä on edistetty keväästä 2023 lähtien erilaisilla sidosryhmäkuulemisilla, yritysten vaikutustenarvioinnilla, lausuntokierroksella, ja uusilla versioilla. Näillä näkymin hallituksen esitys annetaan viikolla 35/2024.  

Lisätietoja:

Kemianteollisuuden yrityksille vesi on elinehto. 

• Veden määrä ja laatu ovat merkittäviä tekijöitä kemianteollisuuden toiminnan varmistamiseksi. 

• Paikallisuus on keskeistä vesissä, ja tavoitteiden ja toimien kohdentaminen erityisesti vesiriskialueille on 

järkevää ja yritysten vesivastuullisuuden kulmakivi. 

• Jäähdytysveden käyttö on Suomessa ympäristötehokasta, ja toivotaan jatkossakin mahdolliseksi. 

• Kemianteollisuuden veden hallinnalla ja innovaatioilla sekä vesienkäsittelykemikaaleilla voidaan parantaa 

luonnon oloja. 

• Ympäristölle haitaliset päästöt veteen minimoidaan ja pidetään huolta, että päästöt pysyvät luparajojen 

alapuolella. Käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja seurataan vesistövaikutuksia. 

• Kemianteollisuuden yritykset ovat aktiivisia osallistujia alueellisissa vesienhoidon yhteistyöryhmissä 

• 90 % kemianteollisuuden laitoksilla käytetystä vedestä on pintavettä, ja vain noin 10 % käytetystä vedestä on pohjavettä 

Kemianteollisuus seuraa jatkuvasti yritysten vesistövaikutuksia vuotuisella Responsible Care  -raportoinnilla sekä aktiivisella keskustelulla Kemianteollisuus ry:n ympäristöryhmässä. 

Lisätietoja:

Tästä on kyse 

EU komissio on valmistellut toimintasuunnitelman saasteettomuudesta (Zero Pollution Action Plan). Tavoitteena on entistä paremmin ennaltaehkäistä, hoitaa, seurata ja raportoida veden, ilman ja maaperän saastumista. Pyrkimyksenä on myös eriyttää talouskasvu ja päästöjen lisääntyminen, vahvistaa ympäristön suojelun, kestävän kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin yhteyttä ja valtavirtaistaa zero pollution -ajattelu osaksi kaikkea sääntelyä. 

Zero Pollution toimii lähtölaukauksena ja läpileikkaavana ajatuksena tuleville lainsäädäntöhankkeille. Se vaikuttaa eri aloitteisiin energian, teollisuuden, liikkumisen, maatalouden, biodiversiteetin ja erityisesti ilmastoasoiden sekä kemikaalistrategian saralla. Zero Pollution on keskeinen osa EU:n Green Dealia. 

Zero Pollution paketti pitää sisällään useamman direktiiviehdotuksen tai uudistusehdotuksen, kuten yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistamisen, juomavesidirektiivin, terve maaperä -direktiivin sekä vesiin liittyvien ympäristötavoitteiden.

Kemianteollisuuden kanta 

Kemianteollisuus on vahvasti sitoutunut ns. ”preventing harm to humans and environment” -periaatteeseen ja pyrkii jatkuvaan parantamiseen tuotantonsa päästöjen vähentämisessä. Tämä toiminta on todennettavissa Responsible Care -indikaattoreidemme avulla. Kemianteollisuuden tuottamat tuotteet ja ratkaisut ovat keskeisessä roolissa tavoiteltaessa Zero Pollution -tavoitetta, joka EU:n komission mukaan ei tarkoita nollapäästöjä, vaan potentiaalisten haittojen ja hyötyjen tasapainoa, nettovaikutuksen ollessa positiivinen.  

Oleellista Zero Pollution -tavoitteen toteutumisen kannalta on laaja yhteistyö ja eri toimijoiden välinen avoin vuoropuhelu, jotta mahdollistamme toimivan politiikkakehyksen, joka mahdollistaa ne mittavat investoinnit, joita Green Dealin kokonaisuuden toteuttaminen tulee vaatimaan. Tämä politiikkakehikko tulee rakentaa olemassa olevan ja toimivaksi havaitun lainsäädäntökokonaisuuden varaan.  

Kemianteollisuus seuraa etenkin yhdyskuntajätevesidirektiiviehdotusta. 

Yhdyskuntajätevesidirektiivissä säädettiin uudesta tuottajavastuu-elementistä, jossa tuodaan uusia velvoitteita etenkin lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle. Kemianteollisuuden näkökulmasta on valitettavaa, että kaksi toimialaa on tällä tavoin nostettu maksajiksi yhteiskunnan perushuoltoon. Kemianteollisuuden tavoite on mahdollisimman kohtuullinen tuottajavastuujärjestelmä, joka kansallisesti implementoitaessa toteutetaan mahdollisimman kevyenä ja kustannustehokkaana Suomessa.    

Tilanne ja aikataulu
 
EU:n komissio julkaisi Zero Pollution Action Plan- konseptinsa toukokuussa 2020.  Lokakuussa 2022 julkaistiin uusi Zero Pollution -paketti koskien ilmanlaatua, yhdyskuntajätevesiä sekä muutoksia vesipuitedirektiivin ainelistauksiin. Kesällä 2023 julkaistiin maaperän terveyttä koskeva direktiiviehdotus. 

Lisätiedot ja materiaalit:

Lue lisää Zero Pollution –toimintasuunnitelmasta

Asiantuntijamme: