Vetytalous
Suomen suurimmalla vedyn tuottajalla ja käyttäjällä, kemianteollisuudella, on merkittävä rooli vetytalouden rakentumisessa.
Vetytalous on ollut kemianteollisuuden arkipäivää jo iät ajat. Kemianteollisuus on Suomen suurin vedyn valmistaja ja käyttäjä: ala valmistaa Suomessa käytetystä vedystä 90 % ja käyttää siitä 80 %. Vedyn tuotannon muuttaminen vähäpäästöiseksi onkin yksi keskeinen toimenpidekokonaisuus kemianteollisuuden ”luontopositiivinen hiilineutraali kemianteollisuus tiekartassa”. Käytännössä siirtymä vaatii isoja investointeja pelkästään nykyisen noin 120 tuhannen tonnin vedyntuotannon muuttamiseksi ilmastoystävälliseksi.
Siirtymän lisäksi vety mahdollistaa synteettisiin raaka-aineisiin perustuvia kasvunäkymiä kemianteollisuudelle. Talteenotettuun hiilidioksidiin (CCU) pohjautuvat raaka-aineet on yksi mielenkiintoinen kasvupilari tukemaan bio- ja kierrätysraaka-aineratkaisuja. Lisäksi kotimaisen vedyntuotannon kasvattaminen voisi mahdollista esimerkiksi puhtaan ammoniakintuotannon Suomessa korvaamaan nykyistä tuontiammoniakkia. Uudet raaka-aineratkaisut ovatkin kriittisiä toimialan siirtymälle kohtia hiilineutraaliutta. Kemianteollisuuden raaka-aineratkaisut mahdollistavat myös puhtaat jatkojalosteet ja samalla moninkertaiset päästövähenemät muilla toimialoilla.
Vetytalouden yritysten yhteenliittymä Vetyklusteri on myös julkaissut vetytalousstrategian, joka viitoittaa polkua vetytalouden kiihdyttämiseksi Suomessa. Strategian perusteella vetytalous mahdollistaisi Suomeen jopa 240 000 työpaikkaa ja 69 miljardin euron arvonlisän. Strategia viitoittaa myös kemianteollisuudelle miljardien eurojen kasvunäkymiä ja työllisyysvaikutuksia.
Hiilineutraaliuteen siirtyminen vaatii toimenpiteitä
Jotta kemianteollisuuden siirtymä ja vetytalouden kasvu onnistuu, on tärkeää, että yritysten toimintaedellytyksistä pidetään huolta. Vetytalous ja muut teollisuuden hiilineutraalit ratkaisut tarvitsevat paljon sähköä. Teollisuuden sähköveron alentaminen ja sähkön hinnan päästökauppakompensaation jatkaminen energiaintensiivisen teollisuuden sähköistymisen tuen muodossa ovatkin keskeisiä edellytyksiä. On myös huolehdittava siitä, että suomalainen osaamis- ja innovaatioympäristö sekä ohjaus- ja sääntelyjärjestelmä kehittyvät kilpailukykyisiksi. Vetytalouden kasvu vaatii myös sujuvaa luvitusta, rahoituksen varmistamista sekä yhteistä tahtotilaa ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
