Väyläraportti: Suomen investointiaalto edellyttää ratkaisuja teiden ja ratojen korjausvelkaan

Suomessa käynnistynyt investointiaalto asettaa kovia vaatimuksia liikenneinfralle. Tiet ja radat eivät voi vastata yritysten ja niiden investointihankkeiden tarpeisiin, ellei alati kasvavaa korjausvelkaa lähdetä ratkaisemaan kiireellisesti. Sen lisäksi elinkeinoelämän järjestöt peräänkuuluttavat parempaa ennakoitavuutta infran kehittämiseen, kun Suomen teollisuus ja elinkeinorakenne ovat murroksen edessä.  

Elinkeinoelämän järjestöt ovat julkistaneet Destian ja Correct Consultingin laatiman selvityksen siitä, kuinka nykyinen tie- ja rataverkko vastaa yritysten tarpeisiin Suomessa ja eri maakunnissa. Nykytilan ohella analysoidaan, miten väylätarpeet muuttuvat, kun vihreä investointiaalto etenee ja uusia tuotantolaitoksia rakennetaan eri puolilla maata.

Velat pois infrasta sekä tiet ja radat ajan tasalle

Tie- ja rataverkon suurimpana haasteena on 3–4 miljardin euron korjausvelka, jonka taittamiseen tarvitaan määrätietoinen velanhoito-ohjelma. Teiden huono kunto, kapeus ja ohituskaistojen puute on ongelma monilla valta- ja kantateillä. Teiden kunnostamisen lisäksi tarvitaan lisää nelikaistaisia teitä ja ohituskaistoja keskeisille osuuksille. Vastaavasti tärkeimmät rataosuudet tulee muuttaa kaksiraiteisiksi. Näin sekä teiden että ratojen käytettävyys ja liikennöinti tehostuisi.

Kemianteollisuus näkee, että tärkeintä on huolehtia nykyisen tie- ja rataverkon hyvästä kunnosta ja pullonkaulojen poistosta. Suomeen on suunnitteilla suuri määrä teollisia investointeja, joilla mahdollistetaan työllisyyttä ja talouskasvua. Tämä edellyttää tiestön ja rataverkon hyvää kuntoa. Suomi on houkutteleva investointikohde, jos infrastruktuuri on hyvässä kunnossa.

– Yhteiskunnan rahoitus tulee niukkoina aikoina ohjata olemassa olevan verkoston kunnossapitoon. Nykyisen tie- ja rataverkon hyvä kunto on tärkeää kemianteollisuudelle, jossa on tällä hetkellä suuri investointipotentiaali. Ilman hyviä yhteyksiä uudet, uuden sukupolven investoinnit vaarantuvat – ja tämä vaarantaisi myös sekä kemianteollisuuden että välillisesti myös koko Suomen hiilineutraaliustavoitteet, sanoo valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen Kemianteollisuudesta.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa liikenneinfraan kohdennetaan merkittävästi lisärahoitusta. Elinkeinoelämän väyläraportissa nostetaan esille seuraavia kohteita maakunnittain ja toimialoittain:

• Päätieverkosta koko Suomen tasolla huonokuntoista on 13 prosenttia ja hyväkuntoista 62 prosenttia. Eniten huonokuntoisia pääteitä on Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla. Eniten raskaan liikenteen suoritetta huonokuntoisilla pääteillä on Uudellamaalla, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
• Päärata on Suomen huoltovarmuudelle erityisen tärkeä väylä. Eniten huonokuntoista rataa on Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. Rautatieliikenne on hyvin häiriöherkkää johtuen muun muassa Suomen rataverkon laajasta yksiraiteisuudesta.
• Vesistösiltojen kunto rapautuu käytön kasvaessa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, korjauksen aikana kiertoreitit voivat olla pitkiä.
• Kehä III:n logistiikkavyöhykkeen liikenteen sujuvuuden varmistaminen on tärkeää koko Suomen logistiikan toimivuudelle.
• Huoltovarmuus ja tiiviimpi kytkentä Natoon edellyttää Pohjois-Suomessa kuljetusyhteyksien kehittämistä Ruotsiin ja Norjaan.

Ennakointia infranpitoon ja päähuomio toimitusketjuihin

Suomi voi saada mm. vihreään siirtymään ja energiamurrokseen liittyen kymmenien miljardin edestä uusia investointeja, jotka mullistavat yritysten kuljetus- ja väylätarpeita. Elinkeinoelämän järjestöt painottavat, että pikaisten kunnostustoimien lisäksi tie- ja rataverkkojen kehittämiseen ja ylläpitoon tarvitaan ennakoitavuutta. Katse pitää nyt nostaa laajempien toimitusketjujen ymmärtämiseen ja palvelemiseen perinteisten liikennemäärien tarkastelun rinnalla.  Raportista ilmenee, kuinka investoinnit vaikuttavat kuljetustarpeisiin niin rakentamisvaiheessa kuin tuotannon käynnistyessä. Kuljetustarpeiden muutos näyttäytyy mm. seuraavasti:

• Vedyn, ammoniakin ja synteettisten polttoaineiden investoinneissa tiekuljetukset kasvavat merkittävästi tehtaiden rakentamisen aikana.
• Tuulivoimaloiden rakennusaikana erikoiskuljetusten tarve kasvaa, jolloin tarvitaan poikkeusjärjestelyjä kuten siltojen vahvistamisia, muun liikenteen pysäyttämistä sekä kiertoteitä.
• Tie- ja junakuljetukset kasvavat rakentamisajan lisäksi merkittävästi tuotannon aikana kaivosten, akkutehtaiden ja metsäteollisuuden tehtaiden sekä muun valmistavan teollisuuden tehtaiden investoinneissa.
• Tiekuljetukset kasvavat merkittävästi investointikohteiden toteutuessa kaikissa Suomen maakunnissa. Esimerkkejä maakunnista:
  • Kainuussa bio- ja sellutuotanto ja akkukemikaalit
  • Keski-Pohjanmaalla vety- ja akkuteknologiat
  • Keski-Suomessa biotuotteet ja tekstiilikuidut
  • Kymenlaaksossa akkuteknologiat, vety ja synteettiset polttoaineet sekä biotuotteet
  • Lapissa energiavarastot, bio- ja sellutuotannot, vety ja synteettiset polttoaineet
  • Pohjanmaalla merituulivoima, akkuteknologiat, vedyn tuotanto ja kartongin tuotanto
  • Pohjois-Karjalassa synteettiset polttoaineet ja biotuotteet
  • Satakunnassa merituulivoima, akkuteknologiat, vety ja synteettiset polttoaineet ja kiertotalous
• Rautatiekuljetukset kasvavat mm. Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjanmaalla sekä Satakunnassa.

Uusia väylätarpeita on herännyt myös Itämeren uudessa turvallisuustilanteessa. Suomen huoltovarmuus edellyttää toimia ulkomaankaupan vaihtoehtoisten kuljetusreittien kehittämiseksi pohjoisessa, jotta pystyisimme hyödyntämään poikkeustilanteissa Ruotsin ja Norjan tie- ja rataverkkoja ja satamia.

Suomen teiden ja ratojen palvelukykyä koskevan raportin ovat teettäneet Elinkeinoelämän Keskusliitto, Infra ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Suomen Yrittäjät. Raportti sisältää maakuntatason vertailutiedot teiden ja ratojen kunnosta ja kapasiteetista. Nykytilan ohella arvioidaan, kuinka yritysten väylä- ja liikennetarpeet muuttuvat, kun kymmenien miljardien investoinnit siirtyvät rakennusvaiheeseen. Selvitys tarkastelee teiden ja ratojen pääväyliä.

Tutustu raporttiin:
Suomen teiden ja ratojen palvelukyvyn analyysi.

Raportin on laatinut Destian Strategiset liikennejärjestelmät -yksikkö sekä Correct Consulting. Destialta työryhmän muodostivat johtaja, professori Jorma Mäntynen sekä diplomi-insinöörit Riku Huhta, Markus Pajarre ja Pertti Virtala. Correct Consultingilta työryhmässä oli diplomi-insinööri Kyösti Orre.

LISÄTIEDOT:

Tiina Haapasalo, johtava asiantuntija, EK
tiina.haapasalo@ek.fi; 040 763 1482

Paavo Syrjö, toimitusjohtaja, INFRA
paavo.syrjo@infra.fi; 040 560 1803

Jouko Kinnunen, valmiuspäällikkö, Kemianteollisuus
jouko.kinnunen@kemianteollisuus.fi; 040 056 9700

Alina Koskela, logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus
alina.koskela@forestindustries.fi; 046 921 9460

Petri Malinen, Suomen Yrittäjät
petri.malinen@yrittajat.fi; 050 434 5952

Riku Huhta, projektipäällikkö, Destia
riku.huhta@destia.fi; 040 761 0243