Vetytalous on kemiaa – rakennetaan kestävä tulevaisuus yhdessä
Kemianteollisuudelle vetytalous on ollut arkipäivää jo noin 100 vuoden ajan. Nykyhetkellä toimiala on Suomen suurin vedyn valmistaja ja käyttäjä: ala valmistaa Suomessa käytetystä vedystä 90 prosenttia ja käyttää siitä 80 prosenttia, onhan vedyn valmistaminen tyylipuhdas kemianteollisuuden prosessi. Meille vetytalous ei ole kaukaista tulevaisuutta, vaan osa nykypäivän ja tulevaisuuden ratkaisuja. Viime vuosina vetytalouden kehittyminen on noussut keskusteluihin laajemminkin, koska sillä on keskeinen rooli hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Näin on tilanne myös kemianteollisuudessa. Vety on keskiössä, kun puhutaan kemianteollisuuden siirtyessä kohti kestävämpiä liitetoimintamalleja ja tuotteita. Myös kansallisesti vetytalouden kehittyminen nähdään valtavana potentiaalina. Vetyklusterin julkaiseman vetytalousstrategian perusteella vetytalous laajasti toteutuessaan mahdollistaisi Suomeen jopa 240 000 työpaikkaa ja 69 miljardin euron arvonlisän.
Vety on merkittävässä roolissa myös toimialamme päivitetyssä hiilineutraaliustiekartassa. Päivitystyö on jatkumoa Kemianteollisuus ry:n hallituksen vuonna 2019 linjaamalle tahtotilalle olla hiilineutraali toimiala vuoteen 2045 mennessä. Matkan varrella tämä on päivittynyt muotoon luontopositiivinen hiilineutraali kemia ja on yksi toimialan omaehtoisen vastuullisuusohjelman painopisteitä. Toimialan tahtotilan innoittamana yritykset ovat asettaneet omia tavoitteitaan ja reittejään kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Tähän päivään mennessä 65 prosenttia omaehtoiseen vastuullisuusohjelmaamme, Responsible Care, kuuluvista yrityksistä on asettanut ilmastotavoitteen.
Vedyn rooli tässä kokonaisuudessa on moninainen. Se on monien prosessiemme keskeinen raaka-aine, sitä syntyy prosessiemme sivutuotteena, jonka lisäksi se on meille myös ihan aito myyntituote. Lisäksi vetyyn pohjautuvat energiaratkaisut mahdollistavat osaltaan toimialan energiankulutuksen päästöjen nollaamista. Ehkä hieman uudempana aluevaltauksena vedyn rooli korostuu prosessiemme uusien raaka-aineidemme valmistuksessa. Hiilidioksidin talteen ottaminen yhdessä vetytalouden kanssa on yksi keskeinen raaka-ainevaihtoehto neitseellisille fossiilisille raaka-aineille ja siten mahdollisuus kemianteollisuuden siirtymälle kohti kestävämpää tulevaisuutta. Muita vaihtoehtoisia hiilen lähteitä ovat esimerkiksi kestävät biopohjaiset, sekä erilaiset kiertotalouspohjaiset raaka-aineet. Näistä raaka-ainelähteistä ja vedystä voidaan tuottaa erilaisia synteettisiä hiilivetyjä ja kemianteollisuuden jatkojalosteita. Samalla pystytään sitomaan hiililtä tuotteisiin ilmakehän lämmittämisen sijaan. Koska kemianteollisuus tuottaa jalosteita muille teollisuudenaloille ja lopputuotteita globaaleille markkinoille, toimialalla on mahdollisuus auttaa myös muita yrityksiä, toimialoja ja maita hiilineutraaliustavoitteissaan. Luomme siis merkittävän kädenjälkipotentiaalin useille muille sektoreille – sekä Suomessa että ulkomailla. Kemianteollisuus mahdollistaa siirtymisen kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Potentiaalia siis on, mutta toteutuakseen tämä vaatii konkreettisia toimia. Vetytalouden ja teollisten investointien tarpeet laajemminkin ovat merkittävät, joten rahoituksen ja kannustimien tarve tulee olemaan suuri, jotta investoinnit pystyvät kilpailemaan kustannustehokkaiksi hiottujen perinteisten ratkaisujen kanssa. Lisäksi synteettisten raaka-aineiden valmistaminen vaatii paljon hinnaltaan kilpailukykyistä ja toimitusvarmaa sähköä. Onneksi Suomessa on toistaiseksi ollut sähkön suhteen hyvä tilanne moneen muuhun maahan verrattuna. Myös vetytalouden kehittämisen eteen tehdyt suunnitelmat tukevat tätä kehitystä. Nyt ne on vain saatava käytäntöön.
Mutkikkaammaksi tilanne muuttuu, kun siirrytään lainsäädännön puolelle. Valitettavasti tällä hetkellä vaihtoehtoisiin raaka-ainelähteisiin kuten talteenotettuun hiilidioksidiin pohjautuviin raaka-aineisiin liittyy huomattavat määrät lainsäädäntöhaasteita. Paikoin lainsäädäntö ei tahdo oikein edes tunnistaa uusia raaka-aineita. Pahimmillaan talteen otettua hiilidioksidia ei esimerkiksi huomioida päästövähenemänä vaan päästöttömyydestä joutuu maksamaan päästömaksuja. Tähän tulisi saada muutos mahdollisimman nopealla aikataululla. Toinen iso tekijä ovat kannusteet uusille tuotteille. Tällä hetkellä kannusteita ei juurikaan ole uusiin raaka-aineisiin perustuville tuotteille. Ilman pitkäjänteisiä kannusteita uudet markkinat saattavat jäädä haaveiksi. Malliesimerkki olemassa olevien kannusteiden pitkäjänteettömyydestä löytyy polttoainepuolelta jakeluvelvoitteen poliittisesta peukaloinnista, millä on merkittävät vaikutukset uusien tuotteiden markkinaan, ennustettavuuteen ja investointihalukkuuteen. Kannusteiden ja lainsäädännön korjaus tulisi lisäksi ulottaa riittävän laajalle eri lainsäädäntölohkoihin. Esimerkiksi jätepuolen ja tuotepuolen lainsäädännön pitäisi myös kannustaa suosimaan vaihtoehtoisia raaka-aineita.
Kemianteollisuuden edunvalvonta onkin jo pidempään ollut suunnattu investointien mahdollistamiseen sekä vetytalouden ja siihen pohjautuvien tuotteiden lainsääntöhaasteisiin sekä uusien tuotteiden markkinoille saamiseen liittyviin kannusteisiin. Myös vetytalouden työelämän ehtoihin ja osaamiseen liittyvät kysymykset kuuluvat työmme kokonaisuuteen. Tätä työtä viemme eteenpäin jäsenkuntamme kanssa, matkaamme saavat kaikki kiinnostuneet liittyä mukaan olit jo jäsen tai vielä sitä harkitseva alan toimija.
