Vientiteollisuuden terveiset kehysriiheen: Suomi elää teollisuudesta
Vallitsevassa heikossa taloustilanteessa teollisuuden on voitava luottaa siihen, että toimintaympäristö säilyy vakaana ja ennakoitavana. Hallituksen on ehdottomasti pidettävä kiinni lupauksestaan, jonka mukaan teollisuudelle ei enää säädetä lisärasitteita tällä vaalikaudella.
Vientiteollisuus ei kestä enempää maksujen ja kustannusten korotuksia. Varsinkin energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky on heikoilla, toteavat vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen puheenjohtajat ja toimitusjohtajat yhteisessä tiedotustilaisuudessa.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto vaatii valtiovallalta teollisuuden merkityksen tunnustavaa, pitkäjänteistä ja ennustettavaa teollisuuspolitiikkaa.
– Yksi konkreettinen keino olisi nostaa Finnveran vientilainojen nykyistä ylärajaa. Hankkeiden rahoituksen yhdeksi kriteeriksi voitaisiin ottaa työllistämisvaikutus kotimaassa, sanoo Aalto.
EU:n tavoitteena on nostaa teollisuuden osuus BKT:sta 15 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tavoite voisi olla vieläkin korkeampi.
– Teollisuuden kasvu tuo työpaikkoja myös palveluihin ja takaa meille nykyistä paremmat mahdollisuudet suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Yritysten vastuulla on omasta kilpailukyvystään huolehtiminen, minkä lisäksi meidän pitää kansallisilla päätöksillä taata tasavertaiset kilpailuedellytykset Suomessa toimivalle teollisuudelle, toteaa Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala vaatii toimia, joilla maahan saadaan lisää investointeja. Metsäteollisuuden ongelma on nyt se, että poistot ovat investointeja suuremmat.
– Teollisuuden ja ympäristöarvojen vastakkainasettelu ei saa toimia investointien esteenä. Suomalaiseen ympäristövastuunsa tuntevaan teollisuustuotantoon sijoittaminen tukee myös kestävää kehitystä, sanoo Vanhala.
Suomi voi päätöksillään vaikuttaa teollisuutensa kilpailukykyyn
Energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky on tällä hetkellä huono. Energiaverotuksessa on Suomessa noudatettava EU:n sallimaa vähimmäistasoa. Kilpailukyvyn parantamiseksi on päästökauppakompensaatio otettava käyttöön täysimääräisesti, sillä valtiontuki on toteutettavissa EU:n sallimien säännösten puitteissa. Kompensaatio on entistä perustellumpaa, kun EU:ssa harkitaan yhä kovempia ilmastotavoitteita riippumatta muun maailman sitoutumisesta.
– Vallitsevassa heikossa taloustilanteessa teollisuuden on voitava luottaa siihen, että toimintaympäristö säilyy vakaana ja ennakoitavana. Maailmanlaajuisessa kilpailussa toimivat yritykset keskittävät toimintaansa sinne, missä se on kannattavinta. Suomi voi päätöksillään vaikuttaa teollisuutensa kilpailukykyyn. Malliesimerkkejä löytyy, esimerkiksi Saksassa päästökauppakompensaatio on jo päätetty ottaa käyttöön, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
Osaaminen ja kyky uudistua ovat kilpailukyvyn ytimessä
Suomen ja Euroopan kilpailukyky rakentuu osaamisen varaan.
– Osaamistarpeiden ennakoiminen on tärkeää työmarkkinoiden rakennemuutoksen hallitsemiseksi ja osaavan henkilöstön saannin turvaamiseksi. Teollisuuden uudistuminen ja globaalin kilpailun kiristyminen edellyttävät koulutusjärjestelmältä ketteryyttä ja panostamista laatuun sekä tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa. Laatu on myös paras tae koulutuksen vetovoimaisuudelle, painottaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Tuotannon tehokkuuden ylläpitäminen vaatii jatkuvaa valmiutta uudistaa ja uusiutua. Muussa tapauksessa uhkana on hidas syrjäytyminen markkinoilta.
– Uusiutuminen vaatii osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Se vaatii näkemystä energian ja raaka-aineiden järkevästä käytöstä ja kykyä reagoida markkinoiden tarpeisiin ja uusiin innovaatioihin. Uusien innovaatioiden synnyttäminen vaatii yhteistyötä ja panostamista tutkimukseen, tuotekehitykseen ja monipuoliseen tutkimusosaamiseen. Toimivan innovaatiosta tuotteeksi – ketjun aikaansaaminen vaatii osaamisen lisäksi taloudellisia panostuksia, sanoo TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n puheenjohtaja Timo Vallittu.
Lisätietoja
Metallityöväen Liitto ry, puheenjohtaja Riku Aalto, puh. 020 774 1000
Metsäteollisuus ry, toimitusjohtaja Timo Jaatinen, puh. (09) 132 6600
Kemianteollisuus ry, toimitusjohtaja Timo Leppä, puh. (09) 1728 4310 ja 050 301 6800
Teknologiateollisuus ry, toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. (09) 192 3310 ja 0500 445 444
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, puheenjohtaja Timo Vallittu, puh. (09) 7739 7321
Paperiliitto r.y., puheenjohtaja Petri Vanhala, puh. 0400 759 872
