Yritystoiminnan jatkuvuus on avain toipumiseen

Kemianteollisuus tukee yhdessä muun elinkeinoelämän kanssa maan hallituksen ja viranomaisten tärkeää työtä koronaepidemian ja sen vaikutusten hillitsemiseksi.

Akuutista kriisistä selviytyminen, terveys ja ihmisten hyvinvointi ovat nyt etusijalla ja pistävät myös valtion ja kuntatalouden suunnitelmat uusiksi. Jonain päivänä akuutti kriisi on kuitenkin ohi ja silloin toipumisen ja hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden kannalta olennaista ovat töiden ja yritystoiminnan jatkuvuus. Yhdenkään elinkelpoisen yrityksen toiminnan ei pitäisi koronan vuoksi loppua.

Hätäapupaketti akuuttiin kassakriisiin

Takausvaltuuksien kasvattamisen lisäksi kasvava tarve on myös suoralle rahalliselle tuelle. Valtion pitääkin kantaa vastuu tilanteissa, joissa yritystoiminta vaikeutuu tai keskeytyy poliittisella tai viranomaispäätöksellä.

Työlainsäädännön muutokset vuoden loppuun

Hallituksen antama esitys työlainsäädännön määräaikaisista muutoksista koskien mm. lomautusilmoitusaikojen ja yhteistoimintalain neuvotteluaikojen lyhentämistä, on esityksen mukaan voimassa vain 3 kuukautta. Koronaepidemian aiheuttama häiriö yritystoimintaan voi jatkua vielä pitkään ja työpaikkojen turvaamisen takia muutosten voimassaoloa tulee jatkaa vuoden 2020 loppuun asti.

Kemianteollisuus on kriittinen toimiala

Kemianteollisuus kuuluu valtioneuvoston linjausten mukaisesti yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisiin toimialoihin ja on myös kokoluokaltaan merkittävä toimiala. Alan toiminnan edellytykset ml. kuljetukset, töihin pääsy ja tuotannon jatkuvuus pitääkin pystyä takaamaan myös poikkeusolosuhteissa.

 

 ”Kansainvälistä kilpailukykyä tarvitaan

myös koronakriisin jälkeen”

 

 Koronakriisin jälkeinen aika

Yhteiskunnan laajamittainen pysäyttäminen on kallis hätäratkaisu. On tärkeää nostaa katsetta kriisin jälkeiseen aikaan ja tehdä päätöksiä niin, että yhteiskunta saadaan taudin talttumisen jälkeen mahdollisimman pian ja turvallisesti avattua normaalitoimintaan. Suomen talouden toipumiseen tulee olennaisesti vaikuttamaan yritysten kyky uusiutua, investoida ja työllistää. Tässä kustannuskilpailukyvyllä ja hiilineutraaliuteen siirtymisen mahdollistavalla toimintaympäristöllä tulee olemaan merkittävä rooli.

 Panostukset koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehityksen

Julkisen TKI-rahoituksen tasoa on pystyttävä nostamaan myös kriisin jälkeen, ja Ilmastorahastolle on selvä tarve. Koulutuksen prioriteetit ja rahoituksen kohdentaminen tulee arvioida uudelleen. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäinen.

Lisätiedot

Mika Aalto, toimitusjohtaja, 050 438 9247